Viikonloppuna Saimaalla

Yleensä juhannuksena jo tuntuu, että kesä tuli ja meni ja ajatukset siintävät jo tulevassa syksyssä. Nyt on toisenlaiset fiilikset. Tästä se kesä vasta alkaa ja kaukana tulevaisuudessa häämöttävää lomaa odottaa jo innolla.

Timotei näyttää kivalta luonnonkukkakimpussa.
Väriläiskänä rannalle levinnyttä revonpapua.

Vietimme juhannuksen äidin luona isommalla porukalla. Kaksi iltaa istuttiin rantasaunalla, aattona musiikkia kuunnellen ja eilen enemmän hiljaisuudesta nauttien. 

Ja tietysti saunottiin. Vesi on harvinaisen lämmintä tähän aikaan kesästä, joten pakko oli uskaltautua uimaan. Kun kerran kastautui niin eihän sitä olisi malttanut järvestä pois lähteä vaan veteen piti palata uudestaan ja taas uudestaan, sillä kovin pitkää matkaa en kauemmaksi rannasta tarennut kerralla uida.

Villejä lupiineja maitotonkassa.

Mea pääsi myös isomummon luo juhlistamaan ensimmäistä juhannusta. Vielä ei polskuteltu vedessä tai leikitty rantahiekalla, vaan pysyteltiin nurmikolla varjossa uuden aurinkovarjon alla.

Ja Eddy-koirakaverikin pääsi nauttimaan vapaudesta. 

Lauantaina pöytään katettiin äidin Myrnat ja herkut ja

 vietettiin kuopuksen kihlajaisia mansikkatäytekakun kera.

Nämä maisemat piti taas jättää mutta vain vähäksi aikaa.

Olen toivonut, että lähivesille kotiutuisi joutsenia ja monena vuotena joutsenia on lahdella uiskennellutkin. Kuukausi sitten näin ensimmäistä kertaa jopa kolme joutsenta yhtä aikaa. 

Tällä kertaa seurasimme, kun joutsenet ottivat mittaa toisistaan. Isot linnut kaartelivat lahdella ja taisivat välillä kiertää metsän kauttakin peräkkäin lentäen. Lienevät kiistelleet reviiristä, sillä toinen nappasi edellä lentävän pyrstösulista kiinni ja järven pinnalle jäi aimo kasa sulkia kellumaan.

Lahdelle kotiutuneella joutsenparilla oli muutaman vuoden yrittämisen jälkeen pesiminen onnistunut, mutta poikasten kohtalona oli joutua surman suuhun. Olisi ollut mukava seurata joutsenperheen elämää, vaikka kovaäänisiä ovatkin. 

Lämpöistä kesäkuun viikkoa!

-Sari-