Helmikuun lumi ja pakkanen

 

Tämän viikon lounaslenkeillä on saanut kulkea niin satumaisen kauniissa maisemissa. Yöllä on satanut uutta lunta ja päivällä paistanut aurinko. Niin valkeaa, niin puhdasta, niin pumpulimaisen pehmeää.

Kaikista eniten talvesta on nauttinut koirakaveri, joka tekee syöksysukelluksia lumihankeen. Vähiten tästä on tykännyt mieskulta, kun aamulla aikaisin tai myöhään iltaisin joutuu tekemään lumitöitä parkkialueella, että pääsee lähtemään autolla töihin. 

Itse olen tottunut siihen, että helmikuu on vuoden talvisin kuukausi, paljon lunta ja pakkasta. Nuorena tarvoin usein aamuisin kouluun mennessä tuulen kasaamien kinosten läpi ja yritin ennättää linja-autopysäkille ajoissa. 

Kauneimpanakaan talvipäivänä ei riitä pelkkä aurinko, vaan kaipaan näitä väriläiskiä ilahduttamaan arkea. Yleensä jaan yhdestä kimpusta kukat kahteen huoneeseen. Viikonloppuna ostin kimpun sekä olohuoneeseen että makuuhuoneeseen.  Olohuoneeseen pirtsakkaa punaista ja makkariin, jonne päivän valoa ei näe, ihanan keltaisen ja oranssin värisekoituksen.

 Viidestä chilin siemenestä iti kolme. Siirsin taimet lämpimämmästä keittiönnurkasta makuuhuoneen viileyteen, jossa ne saavat ainoastaan kasvilampun valoa noin 12 tuntia päivässä. Olisi pitänyt tajuta siirtää ne heti, kun siemenet itivät. Nyt ovat vähän turhan honteloita ja pitkiä hujoppeja nuo Eroticat. 

Orvokitkin voisivat olla vielä viileämmässä ja ehkä siirrän ne keittiön ikkunalaudalle. Siellä on pakkasella oikein viileää ja ne saavat luonnon valoa heti, kun päivä valkenee.

Niinpä se vaan tämäkin päivä jo myöhäisillassa ja kääntymässä yöhön. Nykyisin torstai on viikon kivoin päivä, koska koko viikonloppu on vielä edessä päin. Torstai on kuin viikonlopun aatto. Enemmän kuin perjantai, koska silloin ilta on jo osa viikonloppuvapaata. 

Koirakaverin kanssa käytiin iltalenkillä ja minä tietenkin katselin tähtitaivasta. Kuu nousee vasta useamman tunnin päästä, joten puolikuuta en päässyt nyt ihastelemaan. 

Muista herkutella Runebergintortuilla!

-Sari-