Joulukuun kahdeskymmenesensimmäinen

Hyvä tuomas joulun tuopi

Joulun tuloko jännittää, kun en kolmen jälkeen herättyäni enää uudelleen nukahtanut. Puuhastelin yhtä sun toista melkein yhdeksään saakka ja sitten aloitin työtyöpäivän.

Tänään toivon mukaan heinäkuussa alkanut lämmitysputkiston remppa on saatu päätökseen, kun pattereihin laitettiin termostaatit takaisin ja tuulikaapin seinässä oleva aukko peitettiin puhtaan valkoisella levyllä. Jouluksi en täällä siivottua saa, mutta lupasin kodin järjestämiseen itsellesi riittävästi aikaa ensi vuonna. Ihan ilman kiirettä laittelen tavaroita paikoilleen kun hyvältä tuntuu. Ja huomisesta alkaen pitenevät päivät tuovat lisää valoa ja kevättä kohti jaksaa paremmin työpäivän jälkeenkin puuhastella.

Minä seisahdan nyt kuin tämä talvipäivä ja taidan pian torkahtaa iltaunille. Mieskulta lähti juuri keilaamaan ja jos myöhään menee, saattaa palata kotiin joulukinkku kainalossa.

Kolme yötä jouluaattoon enää on,

leivotaan ja siivotaan

ja 

on villiä melskettä,

helinää ja helskettä.

ja 

lahja peittyy kääröihin.

Siitäkö tuntee joulun?

 Tulit jo meidän luoksemme, 

tulit jo joulu kulta!

Saimme kuusen ja kynttilät

tuomisiksi sulta!

Koti on valmis ja herttainen,

juhla mielessä kaikkien.

Silmät loistaa pienoisten,

niin kuin joulun tähdet.

Tulitpa meille kirkasna,

kiitos joulu kulta!

Sytytä myöskin sydämiin

taivaan tähtien tulta!

Jeesus taivaan rintahan tuo,

Kotiin riemun kirkkahan suo.

Saavu nyt, Jeesus, meidän luo

silloin on oikea joulu.

-Hilja Haahti-