Tämän kesän viimeinen hellepäivä

 Aamukaste oli hyvin runsasta tänään. Aurinkotuolin käsinojat tuntuivat syreenipuun varjossa istuessa ikävän märiltä, mutta se ei haitannut kun istuintyyny oli kuiva. Onneksi kävin kääntämässä tyynyn yöllä pystyyn 😀

Linnut olivat käyneet ahkeraan vesialtaalla, kun sen reunat olivat ihan märät. Punarinta uskaltautui käymään altaalla kaksi kertaa uimassa ja kerran juomassa, vaikka liikuin pihalla. Laitoin läppäriltä punarinnan laulua kuulumaan, josko se auttoi kun uskaltautui vielä sen kolmannen kerran altaalle :) En ollut kertaakaan vielä punarintaa lintujen juoma-/uima-altaalla nähnytkään. 

Olinpa tänään onnekas!

Tänään on ollut taas helteinen päivä. Varmasti jo tämän kesän viimeinen. Ulkomittari näytti jo aamulla + 31 astetta. Onneksi aurinko piiloutui hetkeksi paahteisimpaan aikaan pilvien taa. Mutta ilma jämähti paikoilleen, ei minkäänlaista tuulenhenkäystä helpottamaan oloa. Ihan kuin ukkosilman edellä, hautova.

Aamupäivällä muistin istuttaa korallikeijunkukan kohopenkkiin. Kastelin mullan ensin pinnalta useampaan kertaan ja silti oli vielä kuivan tuntuista. Lisäsin penkkiin pussin pohjalta vielä löytyvän puutarhaturpeen ja biohiiltä sisältävän kesäkukkamullan seosta ja kuivuneita koivun lehtiä. Ja kastelin taas kunnolla. Jospa se vielä juuria kasvattaa syksyn aikana ja kotiutuu hyvin talveksi paikoilleen. Tyhjennän vielä kesäkukkaruukkujen multaa tuohon ympärille ja lisäksi reilusti koivunlehtiä. On sitten maan matosille hajotettavaa ja pitävät huolen maan hyvinvoinnista.

Kun sain lakanapyykin ulos kuivumaan, lähdettiin kauppaan. Aurinko paistoi taas ja auton mittari näytti + 27 asteen hellettä. 

Ensin poikettiin rantaraitilla Tarvaspäässä lohikeittoa nauttimassa. Autoa ei ensin meinannut saada parkkiin mihinkään, mutta miekullan ajettua tien reunaan meidän takana oleva auto kaasuttikin pois. Saatiin auto lähes samaan kohtaan kuin viimeksi käydessämme. Jonoa oli ulos saakka ja mieskulta meinasi kääntyä jo mäessä takaisin jonon nähtyään, mutta kun oltiin sinne saakka ajettu ja autokin saatu pysäköityä, en suostunut siinä kohtaa enää perääntymään Eikä meidän loppujen lopuksi tarvinnut pitkään jonottaa, kun päästiin ammentamaan keittoa lautaselle.

Museossa jäi tälläkin kertaa käymättä.

Oltiin oltu kotona parisen tuntia kun alkoi kuulumaan ukkosen jyrinää. Tuli kiire pukea mekko päälle ja käydä pyykkituvan ulkonarulta pyykit pois. Ensin näytti siltä, että pilvet menevät ohi eikä ukkonen tai sade tulekaan kohdalle, mutta kun pääsin takaisin kotiin ei mennyt kauan kun ensimmäiset sadepisarat tekivät märkiä länttejä pihalaatoille. Ja sitä vettä tuli sitten kovalla paineella. Katolta kimpoili jopa sokeripalan kokoisia rakeita maahan. 

PIhatielle muodostui hyvin nopeasti lammikot ja räystäskouruista valui vesi yli. Kävin laittamassa ämpärit räystään alle jotta saan edes vähän sadevettä talteen. Syöksyputkesta ennätin täyttää ison kastelukannun täyteen, kun alkoi satamaan uudelleen kovemmin seinään päin ja piti kipittää sisälle sateelta suojaan. 

Siinä ei mennyt kuin hetki, kun rutikuiva maa imaisi nuo lätäköt kuiviksi. Liekö koko kesänä tällaista sadetta täällä meillä ollutkaan, kun muutoinkin sadepäivät ovat olleet erittäin harvassa.

Huomenna pitäisi sataa ja ukkostaa pitkin päivää. Pitää muuttaa suunnitelma toimistopäivästä ja jäädä koirakaverin kanssa kotiin. Kunpa helle purkautui jo tällä ukkosella eikä koirakaverin tartteis koko päivää pelätä sängyn alla piileksien. Toivottavasti ukkonen ei ainakaan ala ennen kuin mieskulta lähtee töihin, ennättävät ennen sitä käydä vielä yhdessä lehdenhakureissulla.

Vielä alkoi uudestaan satamaan ja ukkonen mylvi vielä jonkin aikaa jossain lähistöllä. Nyt onneksi satoi hiljakseen eikä kovalla paineella. Kävin keräämässä punaiset pikkutomaatit syötäväksi ja siirsin astioissa olevat ruukut niistä pois, etteivät lillu vedessä.

Ainakin sää viileni eikä enää ole tukalan kuumaa.

Tukalaa tuntuu olevan tuolla sängyn alla, poika poloinen 😥

Pitäisi houkutella koirakaveri tuolta sängyn alta pois ja käydä vielä ulkona ennen nukkumaan menoa. Eihän tuo kello vielä niin paljoa ole, jos viimeistään tunnin päästä pois kömpisi. Toivottavasti pääsee itekseen pois, en jaksa sängynpäätyä nostaa ylös (niin kuin usein pitää nykyisin tehdä) kun mieskulta sille sängynpuoliskolle jo nukkumaan kävi.

-Sari-

Kuvien pörriäinen lenteli piparmintun kukissa kun aurinkotuolilla istuen aamuteestäni nautiskelin. Minttu kasvaa ruukussa viereisellä pöydällä.