Pysyvämpi poikkeus

Nautin suunnattomasti mahdollisuudesta yhteisiin lounashetkiin mieskullan kanssa kesken työpäivän, kun ovat sen verran harvinaisia olleet. Nyt näistä yllättävistä lounashetkistä onkin tullut jokaviikkoisia eikä se minua haittaa. Metalliteollisuuden huonommin vetävät vientimarkkinat ovat vaikuttaneet myös hänen työhönsä ja lyhentäneet työviikon ensin nelipäiväiseksi ja nyt jopa kolmipäiväiseksi ja lomautuksia on tulossa.

Lounaan jälkeen olen tehnyt lyhyen kierroksen etsien silmänruokaa viimeisistä syksyn kukista. Nämä olen kuvannut syyskuun lopulla, oikein kauniina ja lämpimänä perjantaina. Tummanpunaiset dahliat kukkivat vielä pitkissä penkeissä, vaaleanpunaiset puutarhamyymälän edustalla isossa ruukussa.

Iisoppi kukki syyskuussa, tänään oli ruskeat varret pystyssä.

Tällä viikolla kävimme Café Margretebergissa syömässä kahtena päivänä, maanantaina lasagnea ja tänään kalamureketta (ja mies wieninleikettä). Yleensä lounaspäivä on ollut perjantaina, mutta viime viikolla olimme perjantaina lounasaikaan matkaamassa jo Pirkanmaalle. Lasagne kelpaa aina.

Tänään oli kaunis aurinkoinen päivä, lämmintä +11 astetta eikä juurikaan tuullut. Kirkkaus oli jotain aivan uskomatonta. Tykkään syksystä. Kovasta tuulesta ja jopa vesisateen piiskatessa vasten kasvoja. Kunhan jalat pysyvät kuivina ja lämpiminä.

Tänään oli aikaa viettää lounastaukoa kokonaisen tunnin verran, joten otin kameran mukaani ja tein taas pienen kävelymutkan autolle palatessa. Vielä löytyi kukkivia kukkiakin.

Nämä taitaa olla myrkkyliljoja. Kuvassa väri vääristyy, eivät ole noin sinisiä. Kutsuisin näitä syyssahrameiksi :)

Liian kirkkaassa auringonvalossa ei saa hyviä kuvia. Tässä maksaruohokuvassa oikein sen huomaa hyvin. Olivatpa nuo kukat voimakkaan punaisia, ihan silmiä häikäisi.

Tällainen herkkä mätäslaukkaneilikka 💚

Samettisumakki ei hehkunut ruskan väreissä, niin kuin ei moni luonnonpuukaan tänä syksynä. On ollut niin lämmin syksyn alku. Viereisen rusokirsikan lehdet punertavat, mutta lehdet alkavat olla jo aika kuivia. 

Joka kerta löydän tuolla kierrellessä jotain uutta. Nyt kun lehtien pudotessa näkyvyys oli parempi, huomasin tämän pienen lammen. Lähettyvillä oleva rakennus on se talli tai navetta, jonka toisen päädyn ohitse kävelin elokuussa. Siellä pehtoorin talon lähettyvillä.

Ihanaa viikonloppua!

-Sari-