Näenkö punaista

 Huhtikuun lopulla Repolainen haastoi punaisella värillä.

Kun katselen kotona ympärilleni, ei katse kovin moneen punaiseen pysähdy. Näkyvin ja tärkein löytyy keittiön seinältä ja liittyy paloturvallisuuteen. Mitä harvemmin tarvitsee, sen parempi. Parasta, jos ei tarvitse ollenkaan. Sammutuspeiton paras kaveri taitaa olla vaahtosammutin :)

Jotakin punaista jääkaapin ovessa.

Punainen kytkeytyy kaikista eniten joulun aikaan ja koristeluun. 

Ja tonttuihin 💝

Jotain punaista, hmmm. 

Leppäkertut, kovat kuin kivet.

Kestävät auringon paahteen ja pakkasen puremat.

Otan kaikki pienet leppäkertuksi käypäiset kivet talteen aina kun näen. Rantatiellä kävellessä katse kiinnittyy maahan ja hakee pyöreitä tai litteitä kiviä hiekan seasta. Niitä on jo kasa odottamassa maalaushetkeä 😁 Mies keräsi autosta tavaroita ja toi kotiin yhden tällaisen aarrekiven, jonka olin unohtanut oven lokeroon. 💞 Tiesi, että kivi on tärkeä eikä heittänyt sitä pois.

Aasinsiltana.....

Olen tottunut etsimään parkkipaikalta punaista autoa jo 15 vuotta. Auton vaihtuessa seuraavakin on ollut punainen. Tämä perinne katkeaa ensi viikolla, kun saamme uuden auton - joka EI ole punainen. Ehdottomasti punaisten joukkoon muisto tästä viimeisestä punaisesta autostamme. Siinä se odottaa parkkiruudussa, kun nautimme illallista Nokkalassa.

Eniten punaista katselee kesällä, ulkona, puutarhassa.

Klematis äidin pihalla.

Samettiruusuissa valtavärinä punainen.

 

Äidin dahliat, vanhat jöriinit.

Keväällä maahan ja syksyllä kellariin.

Köynnösruusu Flammentanz, aitan päädyssä.

Äidille olen tämän joskus antanut, ikää varsin 30 vuotta.

Marketanpuiston kukkaistutuksen leinikit 12.5.2024.

Punaista kukkaa myös keraamisena.

Ruokaa punaposkista!

Paprika, tomaatti, omena 💗

Kaupasta ostettua ja itse kasvatettua.

Ensimmäinen kypsä oma tomaatti, sitä on

odottanut kauan ja ah kuinka maukas se on!

Muoviversiot

Kynttiläomena ja säilytysrasia.

Savonlinnan torin mansikkapaikka.

Ja oman mansikkapaikan, rantasaunan, iltaruskoa.

Kesän hetkiä rantasaunalla.

Syksyllä luonnossa hehkuu punainen.

Ja lumen keskeltä talvellakin voi löytää jotain punaista.

Haukilahdella meren jäällä ulkoilemassa.

Punatulkku

Liikkuvat usein asutuksen lähellä, kun pakastuu.

Punainen tupa ja perunamaa. 

Ei lapsuuden vaan nuoruuden koti.

Rakennettiin, kun olin lukiossa.

Sisävessa, lämmin vesi hanasta.

Muistelen usein, miten ihanaa oli keväisin käydä pihasaunassa, kävellä vasta kasvanutta nurmea pitkin ja kuunnella sammakoiden kurnutusta. Ja talvella kipittää huopikkaat jalassa ulkohuussiin. Ei ne mukavuudet ole niin tärkeitä, vaan hyvät muistot. 

Täällä perustin oman perheeni ja muutin joulukuussa 1989 pois. Kuopus oli silloin noin kahden viikon ikäinen.

Monet kuvamuistot vuosien varsilta katselin kuvia etsiessä.

Välillä on hyvä palata vuosien taakse ja muistella menneitä.

Tämä muisto yksi tärkeimmistä.

Ensimmäinen piirros mummalle 💖

Odottelen, näkyykö punaisen pilkahduksia pian takapihalla. Tämä tulppaani taitaa olla jo taantumassa kukkapenkissä. Lehtiä ainakin on kasvanut jo paljon, kukkanuppuja ei vielä näy.

-Sari-