Mustaa ja valkeaa

 Mustaa ja valkeaa on vuoron perään näkymät ulkona. Kun lauantaina satoi lunta ja oli niin kauniin lumivalkeaa, niin sunnuntaina satoi vuorostaan vettä.

Repolainen haastoi itsenäisyyspäivänä mustavalkoisella haasteella ja muutaman mustavalkoisen tähän ailahtelevaan joulun odotukseen jaan kanssanne. Välillä myös tunteet ja tunnelmat ajelehtivat mustasta valkoiseen, sään rytmin mukaan.

Kello

Työnantaja muisti työtä tekeviä aikoinaan joulun alla lahjakortilla ravintolaan. Muutamista vaihtoehdoista sai valita mieluisan ravintolan ja kerran käytiin Elitessä. Usein lahjakortin lunastaminen jäi viimeiseen päivään ja kerran oltiin kahden samalla tavalla matti myöhäisen työkaverin kanssa yhtä aikaa ravintolassa. Jokainen oli puolisonsa kera ja meidän pöydät olivat kaukana toisistaan ja mietin, tiesivätkö ravintolassa, että oltiin samasta työpaikasta ja siksi meidät oli sijoitettu ravintolan eri nurkkiin.

Sittemmin nämä lahjakortit jäivät ja saatiin valita joululahjamme itse isosta valikoimasta nettikaupasta. Yleensä valitsin jotain keittiötavaraa, kunnon veitsen tai paistinpannun, kun niitä aina tarvitsee eivätkä jää pölyttymään kaappiin kuten viinilasit. Yhtenä vuotena valinta oli vaikeaa ja mietin pitkään, kunnes päädyin tähän seinäkelloon. Ajattelin, että siihen hintaan on pakko olla hyvälaatuinen, mutta tuo kellotaulu vaikutti alkuun huolimattomasti tehdyltä. Kello käy makuuhuoneessa, ei seinällä vaan tuolin päällä ikkunan alla. Siitä on hyvä yöllä vilkaista, paljon kello on ja kuinka kauan aikaa on vielä herätyskellon pirahdukseen - on niin sopivasti silmien kohdalla ettei tarttee paljoa päätä kääntää😄

Enkelin siivet

Ostin hirveän kauan aikaa sitten Steinerin Fridan tekemän tyynyn päällisen. Tyynyn olisi saanut myös höyhentäytteellä, mutta jostain syystä ajatus höyhenistä alkoi ahdistamaan ja ostin tyynyt ilman täytettä. Ahdistava tunne oli niin voimakas, että muistan tämän tapahtuman vieläkin. Ehkä ne linnut, joista höyhenet oli nypitty, olivat kaltoin kohdeltuja ja se lintujen ahdistus tarttui minuunkin. Tällaisia tuolloin ajattelin. Tyynyn siipiä katsellessa tunsin valtavaa rauhaa. Nykyisin nuo siivet jäävät seinäkellon taa piiloon :)

Tarjoiluastia

Tämä on viimeinen työnantajan joululahja, jonka lunastin eli viime vuoden joulumuistaminen. Astia on Marimekon Siirtolapuutarha-sarjaa ja aikomus on käyttää tätä piirakkavuokana. Vielä en ole tätä testannut. Astia on melko iso ja reuna suht matala. Pitää testailla miten ison pohjan tuohon tarvitsee ja miten soveltuu paistamiseen - paistoajat ja lämpötilat kokeiltava.

Vielä olisi yksi lahja työnantajalta lunastamatta, se kiitos työsuhteen päätyttyä. En ole käynyt edes katsomassa, mitä vaihtoehtoja tällä kertaa on. Onhan tässä melkein vuosi vielä aikaa, ennen kuin lahjakortti vanhenee :)

Arkihuolesi kaikki heitä,

armas joulu jo kutsuu meitä 💖

Rauhaisaa viikkoa!

-Sari-