Alla omenapuun ei voi olla kukaan muu

 ....näkyy silmät ja suu, 

ei voi olla kukaan muu 

siellä, siellä se Väinö on 

Tänään vietettiin viidennen lapsenlapseni ristiäisiä ja arvaattekos, mikä tuli ainokaiselle pojalle nimeksi 😊

Ja saikos mumma siitä itselleen korvamadon välittömästi 😁

Meinattiin jäädä pienen pojan ensimmäisestä juhlasta, kun muistin alkamisajan väärin ja tein askareitani sen mukaisesti. Onneksi mieskulta tuntia ennen tarkisti ajan uudelleen ja niinpä tuli nopea lähtö ja hyvin ennätettiin paikalle. 

Muu juhlaväkikin vielä odotti ulkona, kun ovet kappeliin avattiin vasta juuri ennen kahtatoista. 

Kortin ennätin kasaamaan muuten, 

mutta sisäpuoli jäi vielä ilman tekstiä.

Löysin prikulleen oikeat värit korttiin,

ja olen tähän tosi tyytyväinen.

Ristiäisissä oli valokuvaaja ottamassa kuvia, joten siellä otin vain muutaman kuvan pojasta ja näistä suloisista syksyisen asetelman siileistä.

Kappelista siirryttiin perheen kodin lähelle seurakuntatalolle.

Pöytään oli katettu herkkuja, 

suolaista ja makeaa.

Voileipäkakut kuuluvat juhlapöydän 

antimiin ehdottomasti.

Minttu on perheen juhlaväri

ja siskojensa toinen nimi.

Ristiäisten teemaväri oli mintunvihreä.

Tässä paljastuu Väinön koko nimi 💚

Väinön täti oli leiponut kuppikakkuja.

Kuorrutteen vihreä sävy näkyy kuvissa hailakkana.

Nykyisin vauvatuotteita 

saa ihanissa väreissä.

Juhlapaikalla jäi kakku maistamatta, joten

otin viimeisen palan mukaan

 - vieläkään en ole maistanut 😆

Kasva kuin kukka suojassa tammen,

taikka kuin lumme pinnalla lammen.

Luoja sun toimesi siunatkoon,

onnetar tiellesi tulkohon.

-Sari-