Viimeiselle kesäviikolle ennustetaan vielä lämmintä, ainakin rannikkoseudulle. Viime viikonloppuna piti sataa vettä vuorokauden putkeen, mutta eipä tuota vettä tänne juurikaan satanut. Hieman kostui maa pinnalta.
Huomasin perjantaina perhosen ulko-oven pielessä,
kun saavuttiin kotiin aamulenkiltä.
Sunnuntaiyönä puoli yhden aikoihin käytiin koirakaverin kanssa ulkona. Tuuli kovaa ja oli ulos päästyä välittömästi "oli synkkä ja myrskyinen yö"-tunnelma. Viikonlopuksi olisi ennusteen mukaan rantautumassa uusi säärintama rajuine sateineen. Eipä haittaa, sillä pidän syksyisistä myrskyisistä päivistä, ellei puita kaadu ja oksia putoa päähän.
Päädyin perinteiseen kinkku-purjo-paprikapiirakkaan. Tähän piirakkaan päädyin jo viime viikolla, kun etsin ostoskärryyn palvikinkkupalan ja pyysin mieskultaa tuomaan kaupasta purjoa. Jätin itse ostamatta, kun kotimainen purjo oli lähes kuusi euroa kilo ja purjot olivat liian suuria yhteen piirakkaan käytettäväksi. Olisihan sen lopun voinut käyttää johonkin ruokaan, vaikka keittoon. Tai laittaa pakkaseen. Mutta silti tuo hinta vaikutti päätökseen.
Piirakkaa leipoessa mietin, millaisen pohjan tekisin.
Päädyn lähes aina samaan jauhoja, voita ja vettä taikinaan.
Etsin Stanstan blogista piirakan ohjeen, jota aion testata seuraavalla kerralla. Laitan tähän talteen itselleni.
Kiitos Stansta ohjeesta!
1 dl vettä
0,5 dl öljyä
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kauraryynejä
1/2 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
En ennättänyt saada piirakkaa valmiiksi siihen mennessä, kun mieskulta palasi töistä kotiin. Laitoin siinä vaiheessa vasta piirakan uuniin paistumaan. Pohjaa olin esipaistanut jo sen 10 minuutin verran. Täytettä olisi voinut olla hieman enemmän. Unohdin laittaa purjon vihreän osan, joka oli jäänyt leikkuulaudalle.
Valmis piirakka uunista ulos.
Tänä kesänä onnistuin viimeinkin kasvattamaan oppineidenkukat kukintavaiheeseen saakka. Lehdet ovat reikäisiä, mutta pääasia että kukkii. En latvonut taimia ja tässä vaiheessa huomaa, että olisi kyllä kannattanut. Kaikki kukat ovat samanvärisiä.
Iltapäivällä uhkaavan harmaat pilvet peittivät taivaan toisen puolen, toisella puolella oli valkoisia poutapilviä. Ennätettiin koirakaverin kanssa kotiin kastumatta. Jonkin ajan kuluttua ennen kolmea ripeksi hetken aikaa ja vähän myöhemmin tulikin kunnon kuurosade. Ja nyt puoli kuuden aikoihin sataa jälleen. Onneksi uskoin sääennustetta, enkä vienyt räsymattoa ulos tuulettumaan.
Kesäistä viikkoa!
-Sari-
Jännä juttu, ettei teillä satanut lauantai-sunnuntaina. Täällä sade alkoi lauantaina iltapäivällä ja sitä sitten riittikin sunnuntai-iltapäivään. Ilmatieteen laitoksen tilastossa sademäärät olivat huikean suuria. Tuuli sen sijaan oli luvattua vaisumpaa.
VastaaPoistaHerkullisen näköistä piirakkaa. Kiitos, että laitoit tuon Stanstan ohjeenkin.
Vähemmän sadetta saatiin mihin sääennusteen mukaan varauduttiin. Mutta niinhän se on ollut muinakin vuosina, että meille sadepilvet vain irvailee, kun teillä sataa reippaasti.
PoistaPiirakka maistui ja seuraavasta jo haaveilen :)
Minun "säämuistini" on niin kehno, että pitää varmaan ottaa käyttöön entisaikain - ja kyllä nykyaikainenkin - tapa ja kirjata päivän säätila kalenteriin.
VastaaPoistaTunturiruipelo, isäpuoleni, kirjaa joka päivää kalenterikirjaansa päivän sään ja pihalla käyneet linnut ja muut eläimet. Niin teki aikoinaan Vaarinikin.
Toisaalta, kun meidän pihalla kasvaa ja elää kaikki se mikä siellä vain sattuu kasvamaan ja elämään, niin ei säällä ole väliä 😄 Pääasia, että ilmaa piisaa.
Mukavaa viikonloppua!
Hih, itsekin kirjaan kalenteriin iltapäivän lämpötilan (mies ilmoittaa töistä saapuessaan, paljonko auton mittarin mukaan on lämmintä) ja myös mitä elämiä koirakaverin kanssa tallustellessa olen nähnyt. No en kaikkia, mutta sydäntä sykähdyttävät linnut, vemmelsääret, perhoset ja muut hyönteiset. Isälläkin oli sääkirja, johon merkitsi muistiin päivittäin tiedot. Liekö siirtynyt itsellekin sama tietojen tallentamisen tahto geeneissä. Toivon näin olevan.
PoistaMukavaa viikonloppua teillekin sinne punaiseen tupaan <3
Kun me seitsemän vuotta sitten muutettiin tänne maalle, tehtiin muuttoilmoitukset Itsenäisyyspäivän kättelyitä katsoessa ☺️ ja päätettiin, että ostetaan sellainen keltainen, Yliopiston Almanakka keittiön ikkunanpieleen, niin kuin Vaarillakin oli. Vuonna 2020 meillä sellainen sitten olikin, seuraavana vuonna piti ostaa sellainen isompi versio, kun kumpikaan ei oikein nähnyt kunnolla siitä pienestä. Sitten se onkin jäänyt...
PoistaAi se aika vuodesta... milloinkahan minulle koittaa sellainen vuodenaika :) Nappasin tuon Stanstan ohjeen taannoin itsellenikin, mutta ei näytä tekeytyvän.
VastaaPoistaMinäkin haaveilen keltaisenaan olevasta kanttarellimetsästä, mutta olen tyytyväinen tähän nykyiseenkin, kun en ennen löytänyt niitäkään ;)
:) Kun satokausi alkaa olla parhaimmillaan, tekee mieli hyödyntää tuoreita kasviksia. Sipulipiirakka on oma suosikkini, vaikka menee vuosia, etten sitä vaan saa tehtyä....
PoistaSaisikohan kanttarellin rihmastoa siirrettyä takapihan reunamille Ü Kasvattaisi oman kanttarellikasvuston, jota vahtia ettei kukaan naapuri vaan kerää sieniä ensin.