sunnuntai 21. helmikuuta 2021

Blinibrunssilla

 Vesi tippuu katolla roikkuvasta lumesta ja kura lentää maantiellä. Nopeasti säät vaihtelee, tänään kolme astetta lämmintä ja huomenna kymmenisen astetta pakkasta.

Tänään oli passeli päivä ajella naapurikuntaan brunssille. Pöytävarauksen tein jo viikko sitten, jotta varmasti päästään blineillä nautiskelemaan.
Bistro O mat Kirkkonummella.
Tänään blinibrunssi tarjolla viimeistä päivää.
Alkuruoaksi oli älyttömän hyvää maa-artisokkakeittoa. Se olisi riittänyt ihan hyvin, mutta kyllä blinitkin maistui (ja pannacotta). Täytyy tunnustaa, että olo on vieläkin tukala herkuttelusta. On se niin tuhtia ettei joka vuosi tee kyllä mieli.
Kiva ravintola. Pitää käydä testaamassa joku kerta mimmonen Tapiolan Bistro O mat on. Vaikka näinä aikoina paljon mieluummin ajaa Kirkkonummelle ja välttää liikoja kontakteja.

Huomen aamuksi laitan kellon soimaan vasta vähän ennen yheksää. Nyt mennään koirakaverin kanssa makoilemaan (no toinen makoilee nyt ihan kiinni tuossa vieressä Ü).

Mukavaa talven ja helmikuun viimeistä viikkoa!

-Sari-

perjantai 19. helmikuuta 2021

Lomapäivä

 

Valitsin tämän perjantain lomapäiväksi ihan sattumalta Australian avointen ajankohtaan. Sattumalta kattelin mitä urheilukanavalta tulee ja siellähän on suora lähetys miesten semifinaaliottelusta Medvedev - Tsitsipas. Katsomossa näkyy olevan ihan kivasti kannustajiakin. Jos tätä hetken seuraisin.

Eilen aamulla ennätin katsoa naisten jälkimmäisen semifinaaliottelun ratkaisun ennen töiden aloittamista. Sitä viimeistä pistettä tahkottiin kyllä kauan, välillä oli ottelupalloa, sitten taas tasan, sitten Karolinan etu. Lopulta piste meni muistaakseni viidennellä ottelupallolla usalaiselle Jenniferille ja finaalipaikka oli saavutettu. Pitääkin tarkistaa, kuinka monta minuuttia tuohon pisteen saamiseen meni.
Usemmiten katse harhautuu nyt seuraamaan syreenin oksilla pyrähtäviä lintuja. Yksi sinitiainen on huomannut tuon ruusun köynnöksiin tipahtaneen lumikokkareen alla olevan oksan hyväksi laskeutumispaikaksi. Valkea lumi onkin hyvä tausta linnun ja harmaan lauta-aidan välissä.
Me taidetaan lähtä tuon koirakaverin kanssa käymään lenkillä. Nyt ei tarvitse kiirehtiä, joten voidaan kävellä ihan rauhassa pidempi matka. Pakkanenkin on hellittänyt, eilen meilläkin oli aamulla - 23 astetta ja nyt enää kolme.

Mieskullan kotiuduttua lähdetään katsomaan onko mumman mussukka kasvanut taas kovasti sitten viime näkemän 💗

Mukavaa viikonlopun alkua!

-Sari-

sunnuntai 14. helmikuuta 2021

Hyvää ystävänpäivää

 Hyvän ystävän ajatteleminen
tekee päivästäsi iloisen

💗💗💗💗💗💗💗💗💗

Kukkii ystävyys
oli kevät taikka syys

💗💗💗💗💗💗💗💗💗

Sydäntä niin lämmittää käynti ystävän.
jättää arjen harmauteen
muiston lämpimän

💗💗💗💗💗💗💗💗💗

Ystävyys on
akku elämän arjessa

💗💗💗💗💗💗💗💗💗

Ystävyys on kuin kukkamaa
se pieniä ihmeitä kasvattaa

💗💗💗💗💗💗💗💗💗

Ystävällä on aina tarjota 
olkapää johon nojata
ja
käsi josta pitää kiinni

💗💗💗💗💗💗💗💗💗


"En tarvitse mitään niin paljon kuin hunajaa"
sanoi Puh katsoessaan Nasua
"Paitsi sinua, ystäväni!"

-Sari-*

maanantai 8. helmikuuta 2021

Tulppaanitiili ja Lainan päivä

 Keskeytin iltapäivällä työt noin tunniksi, kun mieskulta ystävällisesti ajelutti kirjastoon ja takaisin kotiin, ennen kuin meni hallille. Olen tainnut joskus aiemminkin käydä kirjastossa 8.2. Lainan päivänä Ü

Varasin aiemmin muutaman Karamzinista kertovan kirjan lomapäivien varalle. ja nyt olivat tulleet lähikirjastoon kaikki noudettavaksi.  Auroran menneisyys on kiinnostanut minua niin kauan kuin kymmenisen vuotta sitten työpaikan kevätretkellä hänen kartanonsa mailla Träskändassa ajeltiin. Olen hänestä täällä aiemminkin maininnut.

 Aurora on tavallaan mukana jokaisena päivänä, kun samoilla tienoilla asutaan ja jotenkin se menneisyys on ajatuksissa ja henkisesti läsnä melkein aina. Viime kevään kävelyretket Träskändan kartanolla lisäsivät kiinnostusta perehtyä Auroran aikaiseen elämään ja Aurooraan ihmisenä. 

En juurikaan liiku kotinurkilla ajattelematta Aurooraa ja miten tiluksilla on aikoinaan eletty, viljelty, vietetty kesäisiä päiviä kartanolla ja kestitty vieraita. Eihän se pelkkää iloista huvittelua ja hyväntekeväisyytta hänenkään elonsa ollut. Paljon surua ja menetyksiä Auroran elämään mahtui. Sulhasen, aviomiesten ja perheenjäsenten kuolema, kartanon päärakennuksen palaminen vuonna 1888 irtaimistoineen ja mitä kaikkea.

Nyt olisi vihdoin aika perehtyä tähän hyväntekijään.
Viime viikolla huomasin, että nykyinen suosituin lounaslenkki kulkee Kukkaispolkua pitkin. Voi kyllä asuisin itsekin mieluusti Kukkaispolulla 😍

Siitä pääsenkin aasinsiltana viimeisimpään askarteluuni, tulppaanitiileen. Kokeilin tuleeko jäätiilestä samea vai kirkas ja hyvin tuo tulppaani läpi näkyy. Siihenkin on syynsä, miksi vesi jäätyy kirkkaaksi ja vahvaksi, miksi sameaksi ja heikommaksi. 
Kirjaston jälkeen poikkesin kaupasta hakemasta tuoreita tulppaaneja. Viikon lopulla kokeilen uudelleen, millaisia jääkuutioita tulee. Tyhjiä maito- yms. tölkkejä otetaan vastaan Ü

Jos viikossa ei juoda riittävästi maitoa, pitää tyhjentää varastosta hiekoitussorat ja lecasorat maitopurkeista muovikanistereihin säilytykseen 😂
Viikonloppuna palasin kesätunnelmiin katsomalla Puutarhakauden viidennen tuotantokauden jaksoja. Viimeisin jäi vielä kesken ja taidankin katsoa sen nyt loppuun niin pääsen sitten kuudennen tuotantokauden jaksoihin.

Ystävällisiä ajatuksia viikkoosi!

-Sari-

Siivoamista ja askartelua

 Olisinpa valinnut lomapäivän tämän viikonlopun jatkeeksi niin olisi ollut aikaa vähän levähtääkin. Viikolla säätiedotusta katsellessa päätin pitää lauantaina siivouspäivän, viedä matot pakkaseen tuulettumaan ja pestä lattiat pitkästä aikaa kunnolla. Tarkoitus oli siivota yhdessä, mutta mieskullalla vihoitteli olkapää. 

Siivousrauhaa sain kauppareissun ja koirakaverin kanssa tekemänsä lenkin verran.

Sunnuntain varasin ystävänpäiväkorttien askartelemiseen. Siivotessa huomasin muutaman pienen paperisydämen jääneen joltakin askarteluhetkeltä olohuoneeseen ja päätin sittenkin lähettää muutamalle ystävälle kortin, jotta saan sydämet pois pölyttymästä kirjahyllyn reunalta. 
Muutoinkin käytin enimmäkseen valmiita varastosta löytyvää ja jämäpaperista naksuttelin kukkasia koristeeksi. Vielä en ennättänyt tällä Kamala luonto -teemalla kortteja tehdä, mutta kortin sisäpuolelle leimasin kuvan jotta sain testattua leimajälkeä.
Kukkaleimasimella tein kukkia. Leimasin kukkia suoraan korttipohjaan ja saman verran erivärisille jämäpapereille.  Leikkasin kukat ja liimasin kaksi suoraan korttipohjaan leimattujen kukkien päälle. Keskimmäisen kohotin tarrapaloilla vähän ylemmäksi.

Yksinkertaiset kortit, kolme kukkaa ja toivotukset.


Jaahas, jaksoinkin valvoa Super Bowlin alkuun saakka.

Viime yö meni lähes kokonaan valvoessa ja toista yötä peräkkäin ei jaksa valvoa. Huomenna voin aloittaa työt myöhemmin, joten ennätän nukkua sopivan pitkät yöunet vielä. Toivottavasti en näe yhtä hupsuja unia kuin eilen aamulla.

Mukavaa talvista viikkoa!

-Sari-

torstai 4. helmikuuta 2021

Helmikuun lumi ja pakkanen

 


Tämän viikon lounaslenkeillä on saanut kulkea niin satumaisen kauniissa maisemissa. Yöllä on satanut uutta lunta ja päivällä paistanut aurinko. Niin valkeaa, niin puhdasta, niin pumpulimaisen pehmeää.

Kaikista eniten talvesta on nauttinut koirakaveri, joka tekee syöksysukelluksia lumihankeen. Vähiten tästä on tykännyt mieskulta, kun aamulla aikaisin tai myöhään iltaisin joutuu tekemään lumitöitä parkkialueella, että pääsee lähtemään autolla töihin. 

Itse olen tottunut siihen, että helmikuu on vuoden talvisin kuukausi, paljon lunta ja pakkasta. Nuorena tarvoin usein aamuisin kouluun mennessä tuulen kasaamien kinosten läpi ja yritin ennättää linja-autopysäkille ajoissa. 

Kauneimpanakaan talvipäivänä ei riitä pelkkä aurinko, vaan kaipaan näitä väriläiskiä ilahduttamaan arkea. Yleensä jaan yhdestä kimpusta kukat kahteen huoneeseen. Viikonloppuna ostin kimpun sekä olohuoneeseen että makuuhuoneeseen.  Olohuoneeseen pirtsakkaa punaista ja makkariin, jonne päivän valoa ei näe, ihanan keltaisen ja oranssin värisekoituksen.
 Viidestä chilin siemenestä iti kolme. Siirsin taimet lämpimämmästä keittiönnurkasta makuuhuoneen viileyteen, jossa ne saavat ainoastaan kasvilampun valoa noin 12 tuntia päivässä. Olisi pitänyt tajuta siirtää ne heti, kun siemenet itivät. Nyt ovat vähän turhan honteloita ja pitkiä hujoppeja nuo Eroticat. 
Orvokitkin voisivat olla vielä viileämmässä ja ehkä siirrän ne keittiön ikkunalaudalle. Siellä on pakkasella oikein viileää ja ne saavat luonnon valoa heti, kun päivä valkenee.
Niinpä se vaan tämäkin päivä jo myöhäisillassa ja kääntymässä yöhön. Nykyisin torstai on viikon kivoin päivä, koska koko viikonloppu on vielä edessä päin. Torstai on kuin viikonlopun aatto. Enemmän kuin perjantai, koska silloin ilta on jo osa viikonloppuvapaata. 

Koirakaverin kanssa käytiin iltalenkillä ja minä tietenkin katselin tähtitaivasta. Kuu nousee vasta useamman tunnin päästä, joten puolikuuta en päässyt nyt ihastelemaan. 

Muista herkutella Runebergintortuilla!

-Sari-

sunnuntai 31. tammikuuta 2021

Sininen on taivas

 Tammikuu jättää hyvästit kauniin auringonpaisteen kera.
Vielä yhdentoista aikaan katselin sakenevaa lumisadetta ja puolen päivän aikaan huomasin pilviverhon revenneen ja sininen taivas pääsi näyttäytymään pitkästä aikaa. 
Sääennusteen mukaan pilvisyys lisääntyy hyvin nopeasti, joten pikaisesti puin päälle ja lähdettiin koirakaverin kanssa puistolenkille.
Pieni pakkanen, puhtaan valkoinen hankipeite ja auringonpaiste, ihan paras hetki ulkoilemiseen. Pihatielle oli satanut vielä muutaman sentin lunta aamuisen aurauksen jälkeen. Eipä tarvinnut niin pelätä liukkaaksi tampattua lunta, johon eilen meinasin langeta. Harvoja on ne kerrat, kun olen viimeisen viikon aikana käyttänyt muita kuin nastakenkiä.
Lumisia maisemia tästä läheltä. Puistoa reunustavista koristehedelmäpuista, lähimetsiköstä ja näkymä puistolenkiltä meidän takapihalle päin.


Lumi peittää taas puun oksia.
Täällä puiston perukoilla Edi tykkää peuhata lumessa.
Siihen on arkisin aikaa iltalenkillä, kun mihinkään ei ole kiire.
Vieläkin aurinko paistaa, vaikka vähän aikaa näytti jo siltä, että pilvet kasaantuvat taivaalle.

Kiitos tammikuu tästä valoisasta sunnuntai-iltapäivästä.
Olen seuraillut tänään meillä vierailevia lintuja ja bongannut enimmillään kerralla neljä sinitiaista ja kaksi talitiaista. Muita lintuja ei ihan lähellä ole käynyt. 

Herttaista pian koittavaa helmikuuta!

-Sari-

Piti laittaa vertailuksi ja muistoksi

27.1.2019 otettu lumitilannekuva
iltapäivän sinisestä hetkestä

ja 8.2.2019 otettu lumitilannekuvat