Mietin mihin rakoon enää ennättäisimme mahduttaa visiitin Enonkoskelle ennen loman päättymistä. Piti saada pikaisesti osanottokimppu naapurille vietäväksi ja lähin kukkakauppa oli naapurikunnassa, joten ehdotin mieskullalle päiväajelua sinne. Samalla päästiin tutustumaan hiekanveiston EM-kilpailutöihin, kun sattui olemaan kaunis aurinkoinen päivä.
Jätettiin auto parkkiin ja suunnattiin torille, jota hiekkaveistokset ympäröivät. Katsoin facesta jostain Enonkosken ryhmästä vappukuvia torilta, ja siinä näkyivät hiekkakasat, jotka muokkautuivat 3.7.2022 päättyneissä nelipäiväisissä hiekanveiston EM-kilpailuissa upeiksi taideteoksiksi.
Ensimmäistä kertaa hiekanveiston EM-kisojen tuomaristo valitsi voittajaksi suomalaisen taiteilijan, porvoolaisen Timo Koiviston.
Näissä kisoissa teemana oli rauha, peace.
Ensimmäiseksi sijoittunut työ Timo Koivisto, Porvoo Suomi
Toiseksi sijoittui italialainen Walter Fantino.
Jokin oikein musta sorsalintu(?) sukelteli kosken kovimmissa kuohuissa, mutta ei taltioitunut kamerani kuviin.
Ja kolmanneksi kreikkalainen Evangos Stafylidis.
Zigmunds Vilnis, Latvia
Gorm Maar Hansen, Tanska
Jiri Lastovicka, Tsekki
Mari Hiiemäe, Viro
Sofia Sopanen, Enonkoski Suomi
Yuriy Kosterin, Ukraina
Uuden, 29.9.2018 avatun puisen kävelysillan kupeessa näkyy vielä vanhan saha- ja myllyrakennuksen betonijäänteitä sillan länsipuolella.
Kaikki muut veistokset sijoittuivat sijalle neljä. Ihan jokaisesta en tainnut kuvaa ottaa ja ainakin saksalaisen Fransi Agrawalin veistos oli kärsinyt sateista ja romahtanut kokonaan, joissakin veistoksissa näkyi (kenties) sateen aihettamia vaurioita.
Tämän veistoksen tekijää en löytänyt
Yleisö piti eniten tästä puolalaisen
Stanislaw Novodworskin veistoksesta.
Kun veistokset oli katseltu, käveltiin pieni matka kosken vartta pitkin. Kävin Enonkoskella yläasteen 1980-luvun alussa ja silloin kirkonkylän maisemat olivat erilaiset. On ilo nähdä, miten viihtyvyyteen on panostettu ja kosken seutua kunnostettu.
Tuolloin kouluaikaan ei ollut aavistustakaan kunnan historiasta saati ollut omaa innostusta siihen tutustua. Tämän käyntikerran seurauksena opin paljon uutta :) Kuuluisipa perusopetukseen myös osana opintosuunnitelmaa oman paikkakunnan historian ja omien juurien opetusta eri aineisiin integroituna.
Ensimmäisenä huomion kiinnitti Enonkosken maantiesillan kaiteessa olevat käsityöt. Enonkosken 140-vuotisjuhlan kunniaksi Koskenrantaa kiertävä Enonkosken Taidepolku oli levittäytynyt myös sillalle, jonka teos "Kosken kuohu" on koottu kuntalaisten ja kesäasukkaiden neulomista ja virkkaamista osista.
Olisivatkohan nämä hanskat myös osa Taidepolkua??
Vai unohtuneet tuohon puistotyöntekijältä?
Enonkosken historiallinen holvikaarinen yksiaukkoinen silta on rakennettu 1903 tai 1904 aiemmin paikalla sijainneen puusillan tilalle. Sillan rakentaminen annettiin talolliselle Antti Makkoselle, mutta rakentamisen toteutti lopulta 300 markan urakkapalkalla kyläläinen Sylvester Redsven. Liekö sukua yläasteen luokkakaverille Visalle.
Silta hyväksyttiin museosillaksi vuonna 1982.
Silta rakennettiin liuskeisista kivistä kylmämuurina eli sen rakentamiseen ei käytetty laastia ja se muistuttaa 1700-luvun lopun kiviholvisiltoja. Siltaa korjattiin vuonna 1973 ja nykyisin silta toimii kevyen liikenteen väylänä.
Kosken kuohuja
(Lähde: http://maanala.fi/arkisto/Enonkoski_raportti_Maanala.pdf)
Kosken ympäristö on luokiteltu
valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.
Enonkosken uoma on kapeimmasta kohdastaan parin metrin levyinen. Vesi virtaa idästä Ylä-Enonvedestä länteen Sahalampeen. Veden pinta laskee koskessa 180 metrin matkalla noin 5,2 metriä. Uomassa on moderneja betonipatoja, alakuvassa näistä näkyy kaksi.
Koskessa on toiminut saha vuodesta 1777 alkaen aina 1900-luvun alkuun saakka. Tämäkin olisi ollut kiva tietää jo silloin, kun yläastetta kävin eikä vasta nyt 40 vuotta myöhemmin.
Sahan rakennuskannasta on jäljellä enää puinen makasiini uoman pohjoisrannalla. Makasiini toimii näyttely- ja opastustilana.
Aika komeat on makasiinin kivijalat!
Koskessa uiskenteli paljon sorsia ja mieskulta näki myös kaloja.
Enonkosken historiaa
Etelä-Savossa tunnetaan lähes 800 kivikautista asuinpaikkaa, joista Enonkoskelta 22. Asuinpaikkansa kivikautinen ihminen valitsi aurinkoiselta ja kuivilta rannoilta. Rantojahan Saimaalla piisaa ja etelärannoilla auringon paistetta. Kädenjälkensä kivikautinen ihminen jätti kalliomaalauksiin, joita löytyy Enonkoskelta mm. Koloveden kansallispuiston alueelta. Ukonvuoren jyrkässä seinämässä on kätensä ylöspäin kohottava ihmishahmo. Puiston pohjoisosassa Vierunvuoressa on kuvattu ihminen ja hirvi. Havukkavuoressa Käköveden suulla on ihmishahmoja ja hirvieläimiä. Parhaiten maalauksia pääsee katsomaan meloen, jolloin pääsee ihan lähelle kallioisia seinämiä tai talvella jäällä hiihdellen. Pikkupakkasilla maalaukset näkyvät parhaiten, kuiva talvi-ilma tuo maalaukset parhaiten esille. Kosteus, valo ja lämpötila vaikuttavat kaikki maalausten näkymiseen.
(Lähde: )https://menneisyysmeissajamaisemassa.fi/index.php/2018/02/21/koloveden-muinaisessa-maisemassa/ ja http://slowfinland.fi/eraretki-esihistoriaan/)
Koloveden kansallispuistossa liikkumiseen ohjeet ja säännöt löydät täältä
Keskiajalta Ruotsin suurvallan aikaan
Enonkoski kuului vuoden 1323 Pähkinänsaaren rauhan mukaisesti Novgorodille. Täyssinän rauhaan vuonna 1595 päättyneen ns. 25 vuotisen sodan jälkeen Enonkosken alue siirtyi Ruotsin valtaan. Suuressa Pohjan sodassa (1700 - 1721) venäläiset valtasivat koko Suomen. Ruotsin ja Venäjän välillä käytiin vuosina 1741 - 1743 hattujen sota, joka päättyi Turun rauhaan. Tuolloin Ruotsin ja Venäjän välinen raja vedettiin Enonkosken emäpitäjän Kerimäen halki. Kun valtakuntien rajasta ei päästy yksimielisyyteen, kumpikin valtio piirsi oman rajansa, joiden väliin jäi parin kilometrin levyinen "riitamaakaistale". Enonkoskelta kaistaleeseen kuuluivat Simanalan, Karvilan, Muholan ja Päivilän kylistä osia.
Enonkosken kunta perustettiin vuonna 1882 ja
tänä vuonna 2022 juhlittiin 140-vuotiasta kuntaa.
Enonkoski nykyisin
Kauppaan on sijoitettu muun muassa vanhat kangaspuut ja rukki.
Olipa kaupassa myös lintuhäkki, jonka orrella nukkuivat kaksi papukaijaa. Niistä en kuvaa ottanut, saivat rauhassa pitää päiväleponsa. Sen sijaan kuvaan pääsi tämä pupuperhe 😀
Enonkosken kunta on Etelä-Savon pienin sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan. Enonkoskea ympäröi Savonlinnan kaupunki, kun naapurikunnista Savonranta liitettiin Savonlinnaan vuonna 2009 ja Kerimäki ja Punkaharju vuoden 2013 alusta.
Enonkoskoskella tapahtuu paljon ja siellä on hyvin elinvoimaisia kyläyhdistyksiä. Olin yllättänyt mitä kaikkea yleisötapahtumia siellä järjestetäänkään ja mihin kaikkeen olisimme voineet itsekin osallistua äidin luona käydessämme. Joskus olemme käyneet Enonkoskella joulukirkossa. Enonkoskella on useampi ravintoja. jossa voisi käydä ruokailemassa.
Tulevana viikonloppuna Enonkoskella on taas vilkasta.
Koskivenetsialaiset ovat yksi tapahtumista, joihin haluaisin ehdottomasti joskus osallistua. Niiden aika on syyskuun lopulla ja tänä vuonna ne pidetään huomenna klo 17 alkaen.
Koskenpartaalla ja kosken yläjuoksulla sytytetyt tulet tuovat tunnelmaa koskelle koko illan. Taikatulet duon Tulishow klo 18 ja 21.15. Ja näkyy illan aikana olevan mm. taskulamppusuunnistusta ja liikenneturvan heijastininfoa sekä Pietari Makkosen ltakävely kosken ympärillä. Lämmikettä ja ruokaa tarjoaa kirkokylän kahvilat ja ravintolat.
Sunnuntaina klo 12 alkaa Cafe Enonkosken pihapiirissä megahuutokauppa ja paikalla Heli ja Aki Palsamäki. Kirpputori ja huutokauppatavaroihin tutustuminen kello 11 alkaen.
Menkää tunnelmoimaan jos sattuu matkan varrelle ja piäsette Ü
Kirjattakoon muisteluihin myös tämä: kun mieskullan kanssa naimisiin mentiin, kävin Enonkosken kirkolla kampaajalla ja hääkakun tilasin enonkoskelaiselta yrittäjältä. Sillä matkalla mutkittelevalla salotiellä yllätti hirvi kulkemalla tien yli. Onneksi en itse ajanut autoa!
Mukavaa viikonloppua!
-Sari-
.JPG)
