Kaipaan niin sinne takaisin

 Onpa tuolla ulkona nyt synkkää ja väritöntä.

Ei loista enää villiviinin punaiset lehdet aidan päällä, ei kylve keltaiset koivunlehdet auringonvalossa - no eipä nyt ole sitä auringonpaistettakaan. Niin totaalinen muutos edellisen kahden viikon aikana nauttimaani ruskamaisemiin, ettei tästä muutoksesta nyt ihan päivässä tai kahdessa toivu.

Vietettiin koirakaverin kanssa pari viikkoa äidin luona Savonlinnassa. Näin kaunista oli vielä äidin pihalla, kun sinne mentiin. Katkoin nuo daalian kukat ensimmäisen viikon aikana ja kaivoin juurakot pois maasta kuivumaan ja talvisäilöön, karjalanneidot ja ikkunan alla olevat kukat vielä jäivät paikoilleen.

Toinen karjalanneito verannalla.

Perhonenkin vielä lenteli lokakuussa.

Koko kesän odotin näkeväni amiraaliperhosen, mutta enpä missään nähnyt niitä lentelevän. Sitten ensimmäisenä lauantaina, kun tultiin kauppareissulta kotiin, lensi amiraali rappusten vieressä olevien samettiruusujen kukille. Ja toisenkin kerran näin amiraalin pihalla lentelevän, mutta kolmatta kertaa en enää nähnyt. Vaikka niin toivoin, kun viime viikolla oli vielä torstaina ja perjantaina aurinkoista ja niin suloisen lämmintä. Ja maksaruohot kukkivat.

Käytiin rannalla toisena sunnuntaina. Silloin oli kaunis aurinkoinen päivä ja istuttiin vähän aikaa kuistin penkillä lämmöstä nauttien. 

Eddy kävi pari kertaa järvessä uimassa.

Sillä oli varmaan niin kuuma sisällä, että kaipasi vähän vilvoitusta 😄Ensimmäisellä kerralla kävi tuona aurinkoisena ja lämpimänä sunnuntaina ja toisen kerran lähtöpäivänä viime lauantaina. Vatsapuoli ja jalat vain kastuivat.

Käytiin tädin luona nimipäiväkahveilla ja hanhet lentelivät juuri tuolloin pitkänä nauhana horisontissa. Tuossa kuvassa on vain pieni osa sitä hanhinauhaa. Etsivät laskeutumispaikkaa kauempana olevilta pelloilta, tuon ensimmäisen kuvan metsän takaa. Kuvissa näkyvillä pelloilla hanhia oli melkein joka kerta.

Toisena päivänä kaupungilta tullessa pyysin äitiä pysähtymään bussipysäkille, jotta pääsin kuvaamaan aivan tien vieressä pellolla olevia valkoposkihanhia. Hanhet olivat levittäytyneet pitkin peltoa. Olisikohan tuo pellon pinta-ala ollut pari-kolme hehtaaria.

Niin kiitollinen, kun sain viettää äidin kanssa kaksi viikkoa kaksistaan ja nauttia maaseudun rauhasta ja ennen kaikkea kauniista syksyisestä luonnosta.

-Sari-

Oranssi varoitus

 Repolaisen värihaasteessa vuorossa oranssi 

Tähän väriin olen valmistautunut keväästä saakka ja ottanut kuvia oransseista tavaroista ja kukista. Ainakin pääsiäisestä alkaen, kun käytiin kummin luona kylässä 😁 Pieniä oransseja väripilkkuja löytyy kotoa sieltä täältä, sillä oranssi on yksi lempiväreistäni.

Laukuissa yhdistyy oranssi väri ja sudenkorento.

Aiemmat laukkuni olivat jo kuluneet ja nurkkiin tullut reikiä. Toinen oli isompi ja toiseen mahtui juuri ja juuri älykkäämpi puhelin. 

Kun en uusista laukuista osannut päättää tarvitsenko isompaa vai riittääkö pienempi, otin molemmat. Isompaan mahtuu kirja, jos pidemmällä matkalla haluan kantaa kirjaa mukana ja lukea bussissa. Ja nykyisin lukulasitkin pitää mahtua laukkuun, ilman niitä joutuu siristelemään silmiä yhtenään jotain nähdäkseen.

Kukkia

Moni lempikukkani on oranssin värinen. Omalla pihalla kasvaa tulikellukkaa, jonka pienet oranssit kukat hehkuvat vihreiden lehtien seassa pitkässä varressa.

Kukkakimppu kummille pääsiäisenä.

Viimeistään tästä oranssikuvien keräily alkoi Ü

Marketanpuistossa oli keväällä monenvärisiä leinikkejä.

Arvilan liljat Avoimet puutarhat -päivänä.

Olin jo monta vuotta toivonut pääseväni käymään puutarhavierailulla Katjan puutarhassa ja vihdoin tämän vuoden elokuussa tuo toiveeni toteutui. Kiitos vieläkin mieskullalle, kun toiveeni toteutti autonkuljettajan muodossa. 

Daalia äidin kukkapenkissä. 

Äidin daalioista pidän eniten näistä oransseista :)

Isosamettikukka Tagetes erecta Orange 

Uusin kukkakuva on Talvipuutarhasta 1.10.2024 kuvattu.

Pitkän aikaa yritettiin löytää kummallekin sopivaa päivää tapaamiseen syyskuulle ystävän kanssa, johon tutustuin noin vuosi sitten askartelutapahtumassa. Syyskuulle ei sopivaa päivää löydetty, mutta lokakuun ensimmäisenä päivänä tavattiin Talvipuutarhassa Töölönlahden tuolla puolen.

 

Eläimet

Kimalainen oranssipää pörriäinen.

Simanalan kimalainen raitapyllyinen.

Nokkosperhonen

Talvipuutarhan karppeja.

Tämä oranssi oli tosi iso ja näyttääpä vihaiselta 😁

Ruoka ja juoma

Satokauden leivonnainen. 

Aloitin reseptikirjasen teon, johon kerään äidin reseptivihkoista ohjeita. Tähän mennessä olen saanut tallennettua ne reseptit, joita kesällä kirjoitin muistiin. Kirjoitin reseptit koneella ja tulostin paksummalle (ehkä 120 g) paperille ja leikkasin erilaisilla tagistansseilla. Tämä porkkanakakun ohje valmistui ensimmäisenä ja sopii tähän oranssiin teemaan hyvin :) 

Alkujaanhan porkkana ei ole ollut väriltään oranssi vaan vaalea tai violetti. Vaaleita ja violetteja porkkanoita risteytettiin1600-luvulla keskenään, jotta saatiin Orania-Nassaun hallitsijasuvulle mieluisan oranssin värisiä porkkanoita.

Oranssi kurpitsakoriste juustokakulla.

Tyrnimehu on flunssakauden tehojuomaa.

Tyrnisnapseja tarjoillaan hotelli Lakeuden aamupalalla - tosin edellisestä käynnistämme on jo reilu vuosi, mutta toivon ettei perinteestä ole luovuttu ja snapsit ovat edelleen valikoimassa. 

Puutarhaunelmia

Puutarhaunelmien toteuttaminen on helpompaa, kun on hyvät työkalut. Ja koska Fiskars brändi (ja Fiskars Group) on edelleen suomalainen, olkoonkin että alkuperäisen liiketoiminnan Fiskarsin ruukin perustaja 1600-luvulla oli hollantilainen, mainittakoon brändi myös tässä haasteessa. Puutarhatyökalujen lisäksi useimmista kodeista löytyy taloustavaroita ja ne oranssikahvaiset sakset :) 

Erikoismaininnan tässä blogissa saa myös Fiskarsin valikoimaan kuuluvat askartelutavarat - paperileikkurit, kuviolävistäjät, askarteluveitset, leikkuualustat, pyöröleikkurit.

Ja kun Fiskars nyt nostettiin estraadille, niin mainitaan myös sen muita tuotteita kuten Iittalan lasitavarat ja Muumimukitkin, vaikka niiden tuotteita ei taida tästä taloudesta oranssin värisinä löytyä.

Ja sivuraiteilta siirrytään takaisin niihin puutarhaunelmiin vielä yhden kuvan verran.

Keväällä Marketanpuistossa käydessäni 

huomasin tällaisen kehikon puun ympärillä Ü

Askartelu

Askartelussa tarvitaan värejä, värejä ja värejä.

Leimamusteita käytän eniten, leimaamiseen ja värittämiseen. Leimamusteet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia, joten yhdellä leimamusteella ei paljon askarteleva pärjää. Kiva on myös eri sävyiset musteet. Mustetta on tyynyissä ja nestemäisinä suihkeina. Ja tietenkin askarteluun liittyvät nämä jo aiemmin mainitsemani sakset ja veitset.

Leimattuja kuvia väritän usein tusseilla.

Rakkaimpia lapsenlapsilta saadut tervehdykset.

Sekalaista

Anjukka-tädin luona toukokuussa kuvasin

oransseja tulppaaneja olohuoneessa.

Kalenteri ja oranssi kynä.

Töissä sai tilata monta vuotta sitten itselleen kalenterin ja kun oli mahdollista tilata tällainen isompi kansilla, käytin tilaisuuden hyväksi. Paperikalenteriin tallentuvat myös muistot lyhyesti eikä vain muistutukset tulevista tapahtumista ja menoista. Kalenteriin tallentuu sääilmiöt ja luontokokemukset myös - milloin on saatu vihdoin sadetta, milloin olen nähnyt punarinnan takapihalla ja milloin sen ensimmäisen sinivuokon kukan huomasinkaan.

Ostopäätökseen vaikuttaa usein väri. Kun matkoilla (matkustamme todella harvoin) valitsen matkamuistoa, silmä ja käsi hakeutuu usein siihen oranssiin vaihtoehtoon. Kuten Amsterdamissa noihin puukenkiin tai laivalla taxfreessa valitsin pullon tuon takana olevan oranssin pussin perusteella (oranssi - sitruksen maku).

Meikkipussukka on lähes kymmen vuotta sitten Annikalta tilattu. Edelleenkin käytössä ja vieläkin riittää, kun siihen mahtuu matkalle mukaan peili, huulipuna ja ripsiväri.

Tämä on lempitunikani, pellavainen ja siinä on isot taskut.

Syksyn pimeys, kosteus ja kylmyys vaatii

valoa, kynttilän liekkiä ja kurkkupastilleja.

Ja kotoilu ystävän neulomat villasukat 💙

Halloween ja kurpitsajuhlan koristekurpitsa.

Nyt kun ollaan jo lokakuussa, alkaa valmistautuminen kurpitsajuhlaan. Perinteisen täysoranssin kurpitsan sijaan päädyin tällaiseen kivaan vaaleaan, ripauksella oranssia. 

kun mielenkiintosi oransseihin asioihini 

riitti aivan tänne loppuun saakka Ü

-Sari-

Kuulas lokakuun alku

 Olipas aamulla kuulasta ja raikasta. Ihan ei vielä pakkasen puolella kuitenkaan käynyt, sillä daalia on edelleen vihreä ja viimeinen jättämäni kukka kukkii vielä kauniisti. 

Ja kauniisti kukkivat vielä Töölönlahden puiston kukat ja Talvipuutarhan ruusutkin.

Tavattiin tänään ystävän kanssa ja paikkaa miettiessämme ehdotin Talvipuutarhaa, kun en ollut siellä vielä aiemmin käynyt. 

Kovin oli vihreää eikä kameliat vielä kukkineet. Mutta joitakin kukkivia kukkia sieltä löytyi, kuten tämä orkidea.

Palmuhuoneeseen oli jo laitettu kurpitsajuhlaa odotellessa oransseja ja keltaisia tulilatvoja ja kurpitsoja koristamaan. Ja nämä kauniin punaiset lehdet olivat aivan upeita - meistä aivan majesteetillisen värisiä. Olisi tehnyt mieli koettaa tuntuvatko nuo lehdet sametilta. Näyttivät aivan siltä :)

Suihkulähdeallas ja karpit. Tuolla ylhäällä oli kiva istua ja katsoa alas palmuhuoneen valtavia kasveja. 

Kävijöitä ei puolen päivän kahta puolen ollut kuin muutama ja kierrellä saatiin ihan rauhassa. Ruuhkaa ei ollut ja pöytäryhmät ja penkit olivat tyhjillään.

Talvipuutarhassa pitää käydä uudelleen, kun ne kameliat kukkivat :) Ottaa eväät mukaan ja vaikka kirjakin ja nauttia kunnolla puutarhaunelmista. 

Ulkona kukki vielä ruusut.

Töölönlahden varrellakaan en ole koskaan kävellyt. Käveltiin verkkaisesti auringon paisteessa Finlandiatalolle ja pysähdyttiin lounaalle. Tarjolla oli hyvää punajuuri-aura keittoa.

Matka jatkui Töölönlahden puiston läpi ja jäimme ihastelemaan kukkia niin pitkäksi aikaa, että meinasin myöhästyä elokuvista (kävin katsomassa Lee-elokuvan).

Näiden kukkaisten kuvien myötä toivotan

Sinulle

ihanaa lokakuuta!

-Sari-