Kesä alkanut helteisenä ja jatkuukin vielä kuumana

 Viikon sääennustetta katselin ja hellettä pukkaa monta päivää. Iltaseitsemältä vilkaisin ulkolämpömittaria ja vielä oli varjoisalla takapihalla + 25 astetta ja kymmeneltä + 17. 

Olisi niin ihanaa istuskella tuolla pihalla kaulushaikaran puhalluksia kuuntelemassa mutta nuo hyttyset. Kovin ovat verenhimoisia ja hyökkäävät joukolla iholle. Kävin koirakaverin kanssa iltalenkillä ja kotiuduttua etsin eteerisistä öljyistäni laventelin ja levittelin pistoskohtiin. Ei kutita eikä tarvitse raapia.

Illalla sytytin kynttilän hyttyslyhtyyn ja sain karkotteen alettua vaikuttamaan puuhastella takapihalla ihan rauhassa sen tovin, minkä maltoin vielä pihalla olla. Ilman tuota verratonta apua ei ulkona pysty olemaan, ellei suihki hyttyskarkoitetta päällensä. Ihan just nyt en välitä tuoksua metrien päähän sitronellalta, laventelin tuoksu on paljon miellyttävämpi viedä sänkyyn mukanaan 😂

Syreenit aloittivat kukintansa alkuviikosta. Aion osan syreeneistä poistaa pihan reunalta, joten monta kukkakimppua saan maljakoihin kerätä, ennen kuin kukat alkavat varista. Eivät maljakossa kovin kauaa kestä, joten uuden kimpun saa vaihtaa joka toinen päivä. Naapurillekin riittää jaettavaksi.

Mieskulta lähtee aamulla varhain keilareissulle. Jäädään koirakaverin kanssa kaksistaan koko päiväksi. 

Huomenna olisi tarkoitus sutia kukkalaatikoihin tulevia lautoja ja siirsin ja putsasin jo penkit valmiiksi työskentelypöydäksi. Nyt nukkumaan että jaksaa aamulla herätä varhain puuhastelemaan. Ehkä sitä vapaapäivänä jaksaa nousta paremmin kuin työaamuina, jolloin kyllä on nukuttanut melkein herätyskellon soittoon saakka, ainakin tällä viikolla.

Kaunista viikonloppua!

-Sari-

Aamupäivän oivallus

 Aamupäivällä menin käymään takapihalla ja sille tielle jäin vähäksi aikaa. Tuumaillessani pienemmän lavakauluksen sijoituspaikkaa aloin kaivamaan perennapenkin reunuskiviä pois ja toteuttamaan reunusmuovin siirtämistä toiseen paikkaan.

En muistanutkaan, että olen tuonut tänne noin pyöreitä kiviä.

Vanhan perennapenkin uudistustyöt käynnissä. Reunus poistettu tulilkellukoiden ja suihkulähteen välistä. Meillä suihkulähteen virkaa on toimittanut ihan vaan suorakaiteen muotoinen laastipalju (jollaisessa moni kasvattaa syötäviä kasveja) ja pumppu.

Reunuksen uusi uoma kaivettuna suoraan linjaan kuunliljan ja varjohiippojen oikealle puolelle.  Reunus ei ihan yltänyt aitaan saakka, pitää keksiä noin kymmenen sentin matkalle jotain muuta.

Maasta löytyi pitkä ja paksu juuri, kenen lie. Ainoa mitä itse keksin epäillä on naapurin humala. Voisiko sillä olla noin iso juuri?

Reunuksen oikealle puolelle, mm. tuon lapion takana olevan saniaisen kohdalle, olen suunnitellut ruukutuspöydän sijoituspaikkaa. Paljon on vielä aluetta muokattava. Siirrettävä kasveja toiseen paikkaan ja tasoitettava maata. Ja nikkaroitava se pöytäkin, kunhan saan hankittua siihen puuttuvat materiaalit 😃

Tämmöisessä pienessäkin pihassa on se hyvä puoli, että ei se koskaan ole valmis (ellei niin tahdo). Kun haluaa enemmän puuhaa, niin voi myllätä pihasta uuden näköisen.

Nyt koirakaverin on aika päästä lenkille ja sitten kerättävä saunakamppeet kassiin. Saunan jälkeen pääsee rauhoittumaan loppu päiväksi ja huomenna jatkuu aherrus.

Kivaa lauantain jatkoa Sinulle 💛

-Sari-

Kun ei liikoja odota iloitsee vähemmästä

 

Kovin monen tulppaanin en odottanut tänä keväänä kukkivan.

Niinpä iloitsen niistä muutamista, jotka penkistä kohoavat.

Snow Chrystal ja Carnaval de Rio.

Tänään on saatu kaivattua vesisadetta, tosin kovan tuulen kera. Kävin koirakaverin kanssa pikaisesti ulkona (olisi halunnut kääntyä kotiin jo paljon aiemmin, koska tuuli pauhasi ja turkki kastui) ja olipahan kävelytiellä roskaa kuin risumatto olisi sinne levitetty. Vähän kauempana oli iso oksa, ehkäpä lehtikuusesta katkennut. 

Onneksi aamulla heräsin vähän aikaisemmin ja Eddy oli valppaana lähtemään ulos ennen töiden aloittamista. Tänään ei lounaslenkillä käyty eikä siihen olisi kyllä jäänyt aikaakaan.

Tuntuu, että töissä eläisi vuoden ruuhkaviikkoja vaikka ne ovatkin vasta edessä päin. Vielä huominen työpäivä ja sitten saa hengähtää kolmen päivän ajan.

-Sari-

Lounaslenkin varrelta

 Aamuhetki kullan kallis tuumasin aamulla, kun auringon ensisäteitä katselin. 

En enää malttanut nukkua aamulla mieskullan lähdettyä töihin, vaikka kumpikin nukuttiin yö huonosti illalla saapuneen suruviestin takia. Vähän aikaa pötköttelin sängyssä koirakaverin kanssa, mutta sitten mielessä pyöri niin monta asiaa että puin villamekon päälle ja menin takapihalle puuhastelemaan. 

Lounaslenkille otin kameran mukaan, 

josko saisin vielä tulppaanikuvia.

Vielä nämä tulppaanit lounaslenkin varrella kukkivat.

Kiven viereen oli istutettu punaisia tulppaaneja.

Mäntyjen ympärille oli istutettu näitä kelta-punaisia

tulppaaneja ja joukossa oli jokunen punainenkin.

Nuo pienet vaahteranlehdet näyttivät söpöiltä. 

Lounastauolla istutin pikaisesti näitä yrttejä ruukkuihinsa. Aamulla olin sekoittanut ämpäriin multaa valmiiksi ja laitoin aurinkoon lämpeämään. Vaikka valmistelut oli hyvin tehty, meni istuttamiseen sen verran aikaa, etten lounasta ennättänyt tauolla syödä.

Ennen nukkumaan menoa pitää tehdä kierros takapihalla ja varautua huomiseen kovaan tuuleen. Laittaa kiviä painoiksi kupujen päälle ja siirtää ruukkuja ikkunoille ja seinän vierustoille. Ehkä sitä sadettakin nyt saadaan.

-Sari-

Lomapäivä taas

 Ihanainen aurinko toivotti aamulla hyvät huomenet 😎

Ihan parasta, kun tälle lomapäivälle tuli näin hyvä ilma. Ulkopuuhia oli tehtävälistalla ihan koko päiväksi taas. Viikonlopun vapaapäivät menivät lepäillessä, vaikka tulihan sitä lauantaina pyykättyä ja sunnuntaina käytiin puutarhamyymälöissä ja kokkailtiin tämän viikon lounaat. Onhan se paikallaan välillä huilailla, etenkin kun kroppa sitä kaipaa.

Tämä lomapäivä oli varattu puutarhaunelmien edistämiseen. Sain kylvettyä uuteen kohopenkkiin kukkien siemenet ja niiden seuraksi istutin osan samettiruusuista ja lehtosalvian. Myös koristeporkkana Daran muutama taimi mahtui penkkiin.

Kohopenkkiin kylvin pioniunikkoa, 

harjaneilikkaa, tuoksuresedaa ja kamomillaa.

Vanhempaan kohopenkkiin istutin eilen ennen puutarhoille lähtöä valkoisen helmililjan sipulit. Muutaman pienen sipulin laitoin kehäkukkapenkkiin kukkarivien väliin.

Överbystä ostamani vanhan ajan pelargoni pääsi saviruukkuun kasvamaan. Amppeleihin ennätin istuttaa keijunmekon ja rusokin. 

Hetken lepo- ja ruokataukoa tuli vietettyä katsomalla Minun puutarhani -sarjan tämän päivän jakso ja nyt jaksaa taas jatkaa omien puutarhaunelmien parissa. 

Meillä on innostuttu puutarhailusta jo neljännessä polvessa. 

Mea istuttaa chiliä äidin apuna ruukkuun kuin vanha tekijä 💗

Kivaa alkanutta viikkoa!

-Sari-

Ensimmäinen ukkonen ja varjohiippa

 Maanantaina iltapäivästä sade alkoi kunnon ukkoskuurolla ja koirakaveri tärisi peloissaan. Onneksi ukkonen ei kauaa kestänyt eikä enää uutta tullut. Eddyn ei tarvinnut kovin pitkään sängyn alla lymyillä, vaan pääsi sänkyyn lokoisasti nukkumaan.

Harmikseni vesisade taukosi ja työpäivän päättämisen jälkeen odotin monta tuntia, milloin sade alkaisi uudelleen. Kävin viemässä parin syöksytorven alle vedenkeruuastiat, josko saisin kasteluvettä kerättyä ennen pimeän tuloa. 

Rännit ainakin olivat puhdistuneet, sen verran oli moskaa kasaantunut viemärikansiin putkia tukkimasta. Tulipahan samalla reissulla putsattua nekin matkan varrelta.

Kuin magneetin tavoin puutarhapuuhat vetävät aamuisin puoleensa. Herään vähän aiemmin, joten ennätän käydä käsiä multaan työntämässä ennen työkoneelle kirjautumista Ü Lounastauollakin ennätän vain piipahtaa takapihalla.

Kyllä ovatkin niin suloisia ja hentoja nämä varjohiipat.

 Syreenien alle varjoon siirtämäni varjohiippa näyttää olevan elossa ja eilen sekin oli avannut pienet kukkansa. Siirrän vielä muutaman kaveriksi loppu kesästä, niin saan lisää vanhaa perennapenkkiä muuhun käyttöön. Tuohon aidan viereen aion jättää osan kasvamaan, näyttää niin kivalta harmaata aitaa vasten.

Ei taida uskaltaa hehkuttaa, että saadaan vihdoin kunnolla sadetta. Sadepilvet kun ottavat ennusteista poiketen toisen suunnan ja ryytimaalle tipahtaa vain joitain pilvenreunan rippeitä. Tämänkin iltainen sade on pyyhkiytynyt pois ennustekartoilta. Taidankin odottaa aurinkoisia päiviä, käänteispsykologiaa siis 😁

Lounaslenkillä kävin poimimassa ensimmäiset kielot. Jospa niiden tuoksun voimalla jaksan tämän lopputyöpäivän. Esimies haluaa keskustella tänään lisätöistä ja just nyt tuntuu, etten selviäisi pakollisistakaan. Kun ei tuonne pihalle viiti mennä itikoiden syötiksi, niin kaipa sitä voisi tänään pidemmän työpäivän takoa.

Keskiviikko, ylihuomenna jo perjantai!

-Sari-

Marketanpuiston kevättä

 Viikonloppuna oli hyvä hetki käydä ihastelemassa Marketanpuistossa kevätkukkijoita, kun aurinkokin helli lämmöllään ja mukava tuulenhenkäys viilensi sopivasti.

Kolmen touhupäivän jälkeen oli mukava päästä vähän tuulettumaan kodin ulkopuolelle ja ihan paras irtiotto puutarhatouhuista on tietenkin kuljeskella katselemassa kauniita kukkia kaikessa rauhassa. Mihinkään ei ollut kiire, kun kaveriksi lähti naapuri ja mieskulta odotti kaikessa rauhassa kotona soittoa hakemaan meidät kotiin :)

Kanadanatsalea "Violetta" oli täynnä kukkia 😍

Narsisseja monenmoisia.

Riippanutkansypressi "Pendula"

Kasvihuonehaaveet mielessä aina kun nämä näkee 😎

Riippajalavan alla viettäisin kesäpäivänä siestaa.

Kirjopikarililjoja 

Koiranhammas ja onnenpensas

Puiston pohjoispuolella leijaili 

huumaava purppuratuomen tuoksu.

Istahdettiin hetkeksi aika muhkeille penkeille.

Marketanpuistossa on niin paljon nähtävää ja erilaisia rakennettuja alueita. Hyvä kohde muun muassa pihakiveyksiä suunnitellessa. Monenlaista muotoa isossa mittakaavassa.

Lempipuuni tammi vihertää jo myös.

Mukavasti meni tunti puistoa kierrellessä ja sen jälkeen käytiin vielä tekemässä ostokset Överbyssä. Haaveilemaani (ja naapurinkin haaveilemaa) Mårbackaa ei ollut saatavilla, mutta ostin jo kotona olevan kaveriksi valkoisen ruusunnuppupelargonin (kun en osannut päättää minkä värisen pelakuun ostan mieskullalle). Pollen parasta takakonttiin pakatessa huomasin tähtisilmiä, joiden väriä en voinut vastustaa - uudemman kerran kassan kauttahan se piti kiertää, ettei jälkeen päin rupea kaduttamaan ostamatta jättäminen.

Lämmintä kevään toiseksi viimeistä viikkoa!

Jospa kaivattu sade tännekin eksyisi.

-Sari-