lauantai 18. toukokuuta 2024

Taas kerran luonto on puhjennut kukkaan

 Mitä pidemmälle kevät etenee ja mitä lähemmäksi kesää päästään, luonnossa tapahtuu päivän aikana paljon. Varsinkin nyt hellepäivien aikana. Vasta torstaina katselin leikkipuiston lähellä olevaa tammea ja mietin, milloinkohan tuohonkin kasvaa lehdet ja tänään ovat jo monen sentin kokoiset.
Samoin katselin viikon alkupuolella, onkohan varjohiipoissa mitään eloa ja tuleeko niihin ollenkaan lehtiä. Vain kuivia, kahisevia lehtiä oli aidan vierellä. Ja nyt ovat jo täynnä pieniä suloisia kukkia.
Lemmikit levittävät vuorostaan sinisiä lampia ympäriinsä.
Valkoiset kukkapilvet reunustavat jo puistoa.
Meillä kukkii luumupuut.
Kohopenkin toista puolta reunustavat ansikat aloittavat kukintaa ja samaan penkkiin siirtämäni tulikellukkakin on jo kasvattanut ensimmäiset kukkanuppunsa.
Tiistaina putsasin lintujen altaan ja laitoin vettä tarjolle. Ei mennyt kauaakaan, kun sinitiainen meni altaaseen uimaan. Ja pulahti toisenkin kerran. Kolmannenkin kerran aikoi mennä, mutta lensikin sitten syreenin oksalle kuivattelemaan. Silloin tällöin olen sattunut näkemään, kun linnut käyvät altaalla juomassa. Aina se on yhtä sydäntä lämmittävä näky.

Tänään pitää vaihtaa altaaseen vedet, parin päivän aikana en ole ennättänyt juurikaan kotona olemaan ja veteen on tipahdellut koivun norkkoja ja muuta roskaa.
Tänään näin ensimmäiset pääskyset täällä ryytimaalla ja paljon vaaleita päiväperhosia, isompia ja pienempiä. Perhoset lentelevät paikasta toiseen niin vikkelään, ettei niitä ennätä tunnistaa. Yksi perhonen laskeutui lähelle maahan, kun oltiin koirakaverin kanssa lenkillä. Tuntomerkkien perusteella tämä oli lanttuperhonen.

Huomenna on aikomus käydä tädin luona äidin kanssa. Äiti on täällä päin käymässä ja tällä kertaa haluaa käydä siskonsa luona kylässä 💖 Maanantaina sitten olisi taas paluu arkeen, viiden vapaapäivän jälkeen. Ja totuttautuminen viiden päivän työviikkoon useamman "vajaan" työviikon jälkeen.

Mukavaa lauantai-illan jatkoa!

-Sari-

tiistai 14. toukokuuta 2024

Näenkö punaista

 Huhtikuun lopulla Repolainen haastoi punaisella värillä.

Kun katselen kotona ympärilleni, ei katse kovin moneen punaiseen pysähdy. Näkyvin ja tärkein löytyy keittiön seinältä ja liittyy paloturvallisuuteen. Mitä harvemmin tarvitsee, sen parempi. Parasta, jos ei tarvitse ollenkaan. Sammutuspeiton paras kaveri taitaa olla vaahtosammutin :)

Jotakin punaista jääkaapin ovessa.


Punainen kytkeytyy kaikista eniten joulun aikaan ja koristeluun. 



Ja tonttuihin 💝


Jotain punaista, hmmm. 
Leppäkertut, kovat kuin kivet.
Kestävät auringon paahteen ja pakkasen puremat.

Otan kaikki pienet leppäkertuksi käypäiset kivet talteen aina kun näen. Rantatiellä kävellessä katse kiinnittyy maahan ja hakee pyöreitä tai litteitä kiviä hiekan seasta. Niitä on jo kasa odottamassa maalaushetkeä 😁 Mies keräsi autosta tavaroita ja toi kotiin yhden tällaisen aarrekiven, jonka olin unohtanut oven lokeroon. 💞 Tiesi, että kivi on tärkeä eikä heittänyt sitä pois.

Aasinsiltana.....

Olen tottunut etsimään parkkipaikalta punaista autoa jo 15 vuotta. Auton vaihtuessa seuraavakin on ollut punainen. Tämä perinne katkeaa ensi viikolla, kun saamme uuden auton - joka EI ole punainen. Ehdottomasti punaisten joukkoon muisto tästä viimeisestä punaisesta autostamme. Siinä se odottaa parkkiruudussa, kun nautimme illallista Nokkalassa.

Eniten punaista katselee kesällä, ulkona, puutarhassa.
Klematis äidin pihalla.

Samettiruusuissa valtavärinä punainen.
 

Äidin dahliat, vanhat jöriinit.
Keväällä maahan ja syksyllä kellariin.
Köynnösruusu Flammentanz, aitan päädyssä.
Äidille olen tämän joskus antanut, ikää varsin 30 vuotta.
Marketanpuiston kukkaistutuksen leinikit 12.5.2024.

Punaista kukkaa myös keraamisena.


Ruokaa punaposkista!
Paprika, tomaatti, omena 💗



Kaupasta ostettua ja itse kasvatettua.
Ensimmäinen kypsä oma tomaatti, sitä on
odottanut kauan ja ah kuinka maukas se on!


Muoviversiot
Kynttiläomena ja säilytysrasia.

Savonlinnan torin mansikkapaikka.

Ja oman mansikkapaikan, rantasaunan, iltaruskoa.

Kesän hetkiä rantasaunalla.

Syksyllä luonnossa hehkuu punainen.







Ja lumen keskeltä talvellakin voi löytää jotain punaista.
Haukilahdella meren jäällä ulkoilemassa.

Punatulkku
Liikkuvat usein asutuksen lähellä, kun pakastuu.


Punainen tupa ja perunamaa. 
Ei lapsuuden vaan nuoruuden koti.
Rakennettiin, kun olin lukiossa.
Sisävessa, lämmin vesi hanasta.

Muistelen usein, miten ihanaa oli keväisin käydä pihasaunassa, kävellä vasta kasvanutta nurmea pitkin ja kuunnella sammakoiden kurnutusta. Ja talvella kipittää huopikkaat jalassa ulkohuussiin. Ei ne mukavuudet ole niin tärkeitä, vaan hyvät muistot. 

Täällä perustin oman perheeni ja muutin joulukuussa 1989 pois. Kuopus oli silloin noin kahden viikon ikäinen.

Monet kuvamuistot vuosien varsilta katselin kuvia etsiessä.
Välillä on hyvä palata vuosien taakse ja muistella menneitä.

Tämä muisto yksi tärkeimmistä.
Ensimmäinen piirros mummalle 💖




Odottelen, näkyykö punaisen pilkahduksia pian takapihalla. Tämä tulppaani taitaa olla jo taantumassa kukkapenkissä. Lehtiä ainakin on kasvanut jo paljon, kukkanuppuja ei vielä näy.

-Sari-

maanantai 13. toukokuuta 2024

Äitienpäivän puistokierros

 Viime vuonna kiertelin äitienpäivänä Kadriorgin puistoa Tallinnassa ja tänä vuonna vietin tunnin kotikylällä Marketanpuistossa.  Aurinko lämmitti ja ulkoilemassa oli niin pariskuntia kuin perheitä piknikillä puiston nurmikolla. 
Kuvia on paljon, tallennan ne tänne muistoihin 
tästä ihanasta äitienpäivähetkestä 💚

Ensin käytiin Oittaalla lounaalla ja sen jälkeen pääsin yksin kiertämään puistossa. Suunnitelmissa oli alun perin vain piipahtaa ennen lounasta katsomassa, joko magnoliat kukkivat, mutta kun oli niin mukava sää, muutin suunnitelmaa Ü Suomen jääkiekko-ottelun ensimmäinen erätauko oli sopiva ajankohta mieskullalle tulla noutamaan vaimo kotiin 😁 Suomi voitti 8 - 0 👍

Pitempään en olisi jaksanut kiertääkään, kun ei ollut juomapulloa mukana ja kaikkialla ei ollut varjoisaa istumapaikkaa, jossa olisi voinut levähtää hetken "jäähyllä". Tänään ei samalla tavalla tuuli vilvoittanut kuin eilen, hentoinen tuulenvire vain aika ajoin.
Magnolian pehmoisen näköiset kukkanuput.
Magnolian kukat olivat auenneet jo latvassa.
Olivat niin korkealla, etten saanut kunnolla kuvattua.
Jo näiden kukkien takia kannatti poiketa 💖
Lähistöllä kukki muutama keisarinpikarililja.
Kaikkialla ei vielä vihertänyt.
Tämäkin kohta peittyy aikanaan :)
Tämän rakennuksen sisälle oli varastoitu penkkejä.
Toivottavasti ne pian siirretään puistoon :)
Rusokirsikka kukkii 
Paviljonki

Syreenin kukkanuppuja
Riippajalava
Walkerinhernepuu ruusumuurin takana.

Aitaelementtejä ja piharakennus.
Puistossa oli useita isoja ruukkuistuksia.
Leinikkejä kaiken värisiä :)
Ulkokäymälä Pikkuvihreä

Värikadun varrella on muhkeat istuimet.
Marketanpuistossa voi haaveilla, jos ei ole mahdollisuutta rakentaa omaa pihaa ja puutarhaa. Ja mikäli on oma piha ja puutarha, puistosta löytää paljon vinkkejä piharakentamiseen ja puutarhan kasvivalintoihin. Jos on mahdollisuus käydä puistossa joka vuodenaikana, näkee hyvin vuodeaikojen kierron mukaan, miltä erilaiset ikivihreät kasvit näyttävät tai millaisina kasvit talvehtivat. 

Puisto on avoinna joka päivä kello 8 - 21 
ja puistoon on vapaa pääsy. 

Puisto on lähes kahdeksan hehtaarin laajuinen alue. Hyvällä säällä eväät mukaan ja retkelle vaikka koko päiväksi. Tunnin piipahduksenkin aikana ennättää nähdä jo paljon.

Vinkkinä
Marketanpuiston kevätmarkkinat 
25.5.2024 klo 10 - 15

-Sari-