Välipäivien viettoa Tallinnassa

Olemme mieskullan kanssa matkustelleet usein Tallinnassa, jopa monta kertaa vuodessa ja vietetty siellä monta joulua ja joskus uusi vuosi, vappu ja juhannuskin tällä yhteisellä taipaleellamme, kun sinne on ollut täältä helppoa ja nopeaa matkustaa. Viimeiset vuodet Tallinnassa käynnit ovat olleet lähinnä risteilyjä, eikä kaupungilla ole viitsitty käydä tiukan aikataulun takia.

Nyt kun pidempien matkojen käveleminen sujuu minulta taas melko hyvin, päätettiin pitkästä aikaa lähteä minilomalle Tallinnaan. Majoituttiin vanhassa tutussa Nordic Hotel Forumissa kolme yötä ja valittiin vähän isompi huone ja ammeella tietty, kun mieskulta tykkää loikoilla kuumassa (vaahto)kylvyssä. Hotellin allasosasto tosin voitti tällä kertaa ammekylvyn 2-1.

Kameran muistikortilta löytyi vanha kuva Forumin huoneesta  lähes12 vuoden takaa. Majoituttiin silloin 8. kerrokseen eli saman käytävän varrelle kuin saunaosasto, jonne oli hyvin lyhyt matka. 

Tykästyin tuolloin sängynpäädyn lehtikuvioon ja tuollaiseen päiväpeittoon (jollaisen esikoinen ompeli meillekin seitsemän vuotta myöhemmin, kuva alla). Sängynpäätyä koristaa edelleen lehtikuvio ja sängynpeittokin on samanlainen, korvattu toki uudella. 

Mitään sen kummempia suunnitelmia tällä kertaa ajanviettoon ei ollut ja kamerankin jätin kotiin, kun päätin ottaa tämän matkan ihan rennosti. Kuvattavaa olisi toki ollut paljonkin, mutta nyt käytän kuvituskuvina näitä aiempien Tallinnan matkojemme räpsyjä. 

Olikin mukavaa käydä läpi vanhoja kameran muistikortteja ja muistella menneitä Ü Mikäpä sen mukavampaa uuden vuosikymmenen kynnyksellä kuin muistella edellistä.

Tällä kertaa kuljettiin hyvin vähän vanhassa kaupungissa. Toki pyörähdettiin Raatihuoneen joulutorilla, mutta kylmässä tuulessa kierros oli hyvin nopea. Viimeisenä iltana käveltiin vanhan kaupungin kautta hotellille, kun matkattiin ratikalla Vabaduse Väljakin pysäkille saakka. 

Silloin kuljettiin sattumalta Mestaripihalle ja käytiin Pierre Chocolateriessa nauttimassa kupilliset lämmintä juomaa. Olipa suosittu paikka, mutta en kyllä ihmettele paikan tunnelman ja herkkuvitriinin nähtyäni. Aina tuolta löytää sellaisia kivoja ravintoloita ja pubeja, joissa ei ole vielä ennättänyt käydä. 

Viikonloppuna tutustuttiin uusiin alueisiin kuten 
Noblessneriin
 Telliskiveen ja
 Ülemisteen. 

Kävimme myös ensimmäistä kertaa Tallinnassa museossa ja kenties eniten mieskultaa kiinnostavassa Merimuseossa; sekä Paksussa Margareetassa että Lennusadamassa. 

Tuolla Paksussa Margareetassa (yläkuvassa ihan oikeassa alakulmassa näkyy torni kun oikein silmiään siristelee) en olisi selvinnyt yksin liikkuen, sillä korkeanpaikankammoisena olisin jähmettynyt paikoilleni niissä kohdissa, joissa lasilattiasta näki alaspäin. Visusti mieskullan paidanhihasta kiinni pitäen ja silmät tiukasti suljettuna pääsin jatkamaan matkaa eteen päin. 

Samoin hirvitti Lennusadaman "siltoja" pitkin liikkuessa. Onneksi tuolla oli melko hämyistä ja rakenteet tummaa puuta, mikä lievensi paniikkiani ja rauhoitti mieltäni. Että jos korkeilla paikoilla kulkemista haluat välttää, kannattaa ottaa näissä paikoissa liikkumisen mukavuus huomioon. 

Vanhoissa rakennuksissa katselen myös seiniä ja kattoja ja kurkin ikkunoista ulos ja mietin, mimmoista elämää niissä on aikoinaan ollut. Siksi kiertäminen kestää ja kestää.

Baltijaaman torilta mentiin Telliskiveen ja käytiin istuskelemassa Fotografiskan kahvilassa. (Aikomus oli käydä F-hoonessa, mutta unohdin sen aivan kokonaan. Joskus kesällä sitten). Valokuvanäyttelyssä ei käyty, sinne menijöitä oli paljon, mutta jo rakennus oli vaikuttavaa katseltavaa.

Noblessnerissä ei sunnuntaina ollut juuri mikään auki, joten valitettavasti en päässyt hämmästelemään Shishin joulukoristetarjontaa Ü Alue on tutustumisen arvoinen osa Tallinnaa, joka kehittyy kovaa vauhtia. Tammikuun loppu puolella avautuu Taidekeskus Kain uusi näyttely. Kesällä tuolla alueella viettäisin lämpimällä vaikka koko päivän. 

Viikonlopun viimeisimpänä matkattiin raitiovaunulla (4) Ülemisteen katsastamaan T1 kauppakeskus. Mainostin sitä mieskullalle Tallinnan Triplana, että hänellä olisi jokin ennakkokäsitys, minne ollaan matkalla. Onneksi ei tullut torakoita vastaan, voisi olla haastetta saada mieskultaa uudelleen mukaan. Tai no, yksin käydessä siellä voi haahuilla kaupoissa niin kauan kuin mieli tekee, joten asioilla on puolensa ja puolensa Ü

Hotellin vieressä on Rotermannin kortteli, jossa on paljon ruoka- ja juomapaikkoja ja Kalevin suklaapuoti. Ensimmäisen kerran kävimme Rotermannilla kuusi ja puoli vuotta sitten elokuussa ruokailemassa Restoran Platzin terassilla. Siitäkin on jo kamalan kauan aikaa, mutta kuvan päivämäärään on uskominen.

Nyt päädyttiin syömään Vapianoon, kun ei osattu valita Rotermannin ruokapaikoista vain yhtä. Sen jälkeen pysähdyttiin vielä istuskelemaan Flamm viinibaariin nauttimaan flammkuchen ja lasilliset viiniä. Rakastan näitä vanhoihin rakennuksiin perustettuja tiloja, joissa historia on jätetty reilusti esille. Ne on niitä juttuja, joihin Tallinnassa aikoinaan ihastuin - tiiliseinät, aidot kynttilät, pellavakankaat - ja siksi haluan palata sinne aina vaan uudestaan kokemaan historian tuulahduksia. 

Nyt kun Suomenlahden toiselle puolelle matkustaminen ollaan taas saatu jatkumaan, luulen että sinne mennään tänäkin vuonna muutaman päivän minilomalle. 

-Sari-