Otsonlahdella

Kesäisen lomaviikon päätteeksi ajeltiin Tapiolaan katsastamaan rantaraitin varrella Otsonlahdella sijaisteva Cafe Otsonlahti.

Neljän jälkeen iltapäivällä aurinko ei enää paistanut terassille, joten täällä paras ajakohta nauttia virvokkeista auringonpaisteessa on heti puolen päivän aikoihin. Täällä pienessä idyllisessä kahvilassa piipahtaisin varmaan usein lounaalla, jos asuisin kävelymatkan päässä. Tarjolla on lounas joka päivä klo 15 saakka.

Tämä rantakahvila ei ollut vielä silloin toiminnassa, kun tytär asui ihan lähistöllä. Ennen länsimetron valmistumista kuljin työmatkani useimmiten Länsiväylää pitkin (näkyy tuolla oikealla yläkulmassa pätkä siltaa) ja seurailin mm. täällä Otsonlahdella uiskentelevia joutsenia. Olin hyvin surullinen, kun bussiliikenne lakkautettiin ja meidät pakotettiin käyttämään metroa ja nämä ihanat merinäkymät täytyi vaihtaa pimeisiin tunneleihin. 

Kuulemma Tanskan kuningatar Margareetakin on nuorena partiolaisena yöpynyt Otsonlahden rannalla. 

Otsonlahdella sijaitsee Tapiolan venekerhon satama ja kahvilaa vastapäätä näkyy Keilaniemen toimistorakennuksia kuten kymmenen vuotta minua nuorempi maamerkki Nesteen torni, Raaden hammas joka myöhemmin oli Fortumin pääkonttori ja nykyisin Accountor Tower (jossa sijaitsee Hewlett Packart Enterpricen pääkonttori) ja joka on edelleen Suomen korkein toimistotalo. 

Nämäkin tienoot kuuluivat kaikki aikoinaan Hagalundin kartanolle. 1930 - 1950-luvuilla Hagalundin ja Otnäsin maita alettiin kaavoittamaan ja tällöin rakentui puutarhakaupunki Tapiola ja Westendin huvilakaupunki sekä Teknillinen korkeakoulu ja Otaniemen tiedeyhteisö. Keilaniemi sijaitsee Otaniemen kaupunginosassa.

Hagalundin kartanon päärakennuksen rakennutti 1800-luvun alkupuolella von Numers, jolta kartanon ostivat von Sinebrychoffit (Hagalungin hyvät ihmiset) kesähuvilakseen vuonna 1857 ja joka periytyi 1920-luvulla Fannyn 20-vuotiaalle veljenpojalle Arne Grahnille, Suomen tenniskuninkaalle. 

Kartanosta on jäljellä päärakennus, kolme vanhaa asuin- ja talousrakennusta Aalto-yliopiston kampusalueella Otaniemessä sekä sikala jossa toimii Tapiolan ratsastuskoulu.

 
 Aiemmin eteläiseen Espooseen varakkaat helsikiläiset kulkivat hienoille huviloilleen höyrylaivoilla. Eteläinen Espoo alkoi kehittyä maaliikenteen paranemisen myötä 1930-luvulta alkaen. 

Ensin rakennettiin silta Lauttasaareen ja myöhemmin äitini syntymävuonna 1937 rakennettiin Jorvaksentie Lauttasaaresta Espooseen. Kasvavan liikenteen ja Etelä-Espoon kehittymisen myötä 1960-luvulla rakennettiin Länsiväylää ensin Haukilahden tienoille saakka, seuraavaksi Lapinlahden silta ja lopulta moottoritietä jatkettiin Kirkkonummelle saakka.

 Tällä hetkellä joukkoliikenteen ihmisvirtoja Espoon suuntaan kuljettaa siis pääasiassa metro Matinkylään Iso Omenaan ja Länsiväylää kuormittavat harvojen bussilinjojen lisäksi enää yksityisautoilu ja tavarakuljetukset - muutaman vuoden päästä aina Kivenlahteen saakka. Silloin Länsimetrolla pääsee 21 kilometrin matkalla 13 asemalle. Vieläköhän silloin kuljetaan maskit naamalla, jos etätöistä on täytynyt palata toimistoarkeen.

-Sari-