Eilen oli sen verran jo viileää, että lounastauolla piti etsiä villasukat jalkoja lämmittämään. Useamman päivän oli ollut pilvistä eikä aurinko ollut päässyt pilkistämään pilvenraosta lainkaan. Vaikka lämpötila pysytteli parinkymmenen asteen tietämillä, niin kyllä tuntui viileältä. Sekä sisällä että ulkona. Silti nukuimme vielä yöt makuuhuoneen ikkuna avoinna.
Tänään aurinko lämmitti jo heti aamusta alkaen ja
pilvetön taivas loistaa kauniin sinisenä.
Nyt on viimeiset hetket, kun voi ihailla daahlian kukkaloistoa penkillä istuen. Viikolla laskin vielä kymmenkunta nuppua Caffe Lattessa olevan, nyt lähes kaikki nuput ovat jo auenneet tai aukeamaisillaan.
Kun ensi viikolla yöt viilenevät huomattavasti, pitää poimia kukkia talteen maljakkoon, niin niistä on iloa pidempään. Eihän sitä tiedä, vaikka pakkanenkin jo vierailisi ryytimaalla.
On tästä kukasta iloa riittänyt itselle ja ohikulkijoille.
Elokuu on ollut niin lämmin ja ihana, että on ollut vaikea ajatella syksyn olevan jo ihan nurkan takana. Kun tuuli kääntyy puhaltelemaan suoraan pohjoisesta, saa etsiä jo pitkiä housuja jalkaan. Mutta huomenna on vielä lähes hellettä, pitää nauttia suloisesta sunnuntaista täysin rinnoin.
Päivällä katkoin aiemmin leikkaamiani juhannusruusun varsia pätkiksi ja siistin vähän takapihalle levinneitä koivunlehtiä pois. Koivunsiemeniä sisältävät kasat vein kompostijätteeseen ja yksittäiset kuivat lehdet säilöin kasvulavaan herneiden juurille. Saavat siellä aloittaa maatumisen kun tulee kosteampaan.
Kesän lopettajaisia ajattelin viettää takapihalla istuen ja virittelin lamput pihalle. Nyt jo tuntuu siltä, etten jaksa valvoa hämärän laskeutumiseen saakka 😂 Jos menisin vähäksi aikaa koirakaverin kanssa sänkyyn pötköttelemään, tiedä vaikka siitä vähän virkistyisi.
Luontopäivän kunniaksi toinen luontokuva. Koirakaverin kanssa puistolenkillä käydessä huomasin kannon juurella ison simpukankuoren puolikkaan. Variksetko niitä taas tuolta järveltä tänne kilometrin päähän lennättävät.
Kauniisti kukkii Dahliasi. Minä odottelen, että metsuri kaataisi tontiltamme mäntyjä ja aurinko pääsisi paistamaan. Dahlioita hankin heti.
VastaaPoistaHopi hopi metsuri hommiin :) Tämän ainokaiseni kasvatin isossa piharuukussa, kun ei ole maapenkkiä aurinkoisella paikalla daalioiden kasvattamiseen. Juurakko pitäisi saada äidin pottukellariin talveksi ja Savonlinnan reissu ajoittaa sitä silmällä pitäen sopivaan syksyiseen viikonloppuun.
Poista