Villa Gyllenberg

 Villa Gyllenbergiin oli muutaman minuutin kävelymatka Didrichsenin taidemuseolta.

Oli mitä parhain keväinen sää. Aurinko lämmitti ja mereltä tuleva tuulenvire jäähdytti, joten t-paitasillaan ei olisi tarennut. Onneksi nappasin ponchon ja kaulaliinan mukaan.

Meillä kävi tuuri, kun saavuimme museolle vähän ennen klo 13 opastusta. Saimmekin yllättäen yksityisopastuksen, kun muita ei liittynyt joukkoomme. Kyselimme paljon ja keskustelimme tauluista ja muistakin aiheista, opastus ei ollut pelkästään oppaan yksinpuhelua 😊

Villa Gyllenbergin alkuperäisen osan on piirtänyt Matti Finell.

Ane suunnitteli huvilan yhdessä veljensä Börjen kanssa. Esikuvana oli Kustaa III:n paviljonki, josta näkyy osa Albert Edelfeltin maalauksessa Bellman soittaa luuttua Kustaa III:lle ja Kustaa Mauri Armfeltille Haagassa, jonka Ane antoi vaimolleen huomenlahjaksi.

Signen ja Anen koti on ulkoakin hyvin kaunis. Hyvin muistuttaa Haagan linnaa. Tuo toisen kerroksen terassi on suuri. Siellä on mahtunut tekemään vaikka mitä ja kestitsemään isompaakin vierasmäärää. Harmi, ettei siellä päästy käymään.

Kyllä kelpaisi katsella näitä

kulmahuoneen ikkunasta

merelle avautuvia maisemia.

Venetsialaisen naisen muotokuva

noin v. 1597  - 1600

Domenico Tintoretto

Tuntuu niin uskomattomalta päästä näkemään satoja vuosia vanhoja tauluja.

 Tämä taulu on vähän aikaa sitten restauroitu. Puhdistaminen on paljastanut uusia yksityiskohtia, muun muassa kaulus näkyy nykyisin korkeampana.

Villa Gyllenbergin salonki

ja Signen flyygeli kunniapaikalla.

Villa Gyllenbergin pikkusalonki.

Lehtimajajuhla, v. 1883

Helene Schjerfbeck

Ensimmäinen Schjerfbeckin teos, joka oli näytteillä Pariisin salongissa. Teos esittää juutalaista sukkot-juhlaa.

Pyhä Bruno kölniläinen, ajoittamaton

Tuntematon tekijä

Soittotunnin jälkeen, v. 1894

Pekka Halonen

Miehen muotokuva, v. 1880

Helene Schjerfbeck 

Ruokasalin ikkuna

Huvilaan tehtiin laajennus vuonna 1955 ja tuolloin rakennettiin uusi ruokasali ja lisättiin vanhaan suuri ikkuna merelle päin. Uskomatonta, että huoneessa oli aiemmin vain kolme pientä ikkunaa, ja näkymää Laajalahdelle ei oltu hyödynnetty. Pariskunta oli ollut hyvin tyytyväinen isoon ikkunaan, enkä yhtään ihmettele.

Vati

 Birger Kaipainen

Ane Gyllenbergin ensimmäinen hankinta oli Mikael Stanowskin merimaisema, jonka hän osti viidellä markalla vuonna 1909.

Taloudellinen kasvu mahdollisti taidekokoelman keräämisen. Vuosien varrella hankittiin posliini- ja hopeaesineitä ja ennen kaikkea kuvataidetta. Taidekokoelma käsittää hieman yli 400 teosta ja esinekokoelma yli 1 000 esinettä.

Taidekauppiasystävä välitti Anelle muun muassa hänen lempitaiteilijansa Helene Schjerfbeckin maalauksia. Nykyisin säätiön kokoelmissa on reilu 40 Schjerfbeckin teosta. 

Orvokkeja japanilaisessa maljakossa

v. 1886

Helene Schjerfbeck

Leipä ja muna -asetelma, v. 1881

Helene Schjerfbeck 

Veistoksia

Shouxing, pitkäikäisyyden jumala

Ming-dynastia, 1600-luvun puoliväli

Espanjalainen ratsastaja, v. 1962

Kari Juva

Kuulitko?, v. 1962

Kari Juva

7

Ecce homo, v. 1944

Michael Schilkin

Ane ja Signe Gyllenbergin hääkuva.

Pankkiiri Gyllenberg ja pankkineiti Signe Säfström 

avioituivat vuoden 1919 itsenäisyyspäivänä.

Signe ja Ane asuivat huvilassa 

elämänsä loppuun saakka. 

He kuolivat vuoden 1977 aikana, 

Ane tammikuussa ja Signe lokakuussa.

Puutarhalla oli erityinen paikka pariskunnalle 

ja he viettivät siellä paljon aikaa. 

Paul Olssonin suunnitelma 

puutarhaksi vuodelta 1937.

Ensimmäiset puutarhasuunnitelmat laati Paul Olsson, oman aikansa menestynein puutarha-arkkitehti. Ane oli kiinnostunut biodynaamisesta viljelystä ja puutarhan kaakkoisosassa kasvoivat marjapensaat ja omenapuut.

Henkisyydestä kiinnostuneina Gyllenbergit päättivät vuonna 1949 perustaa nimeään kantavan säätiön. Säätiön tarkoituksena oli tukea lääketieteellistä psykosomaattista tutkimusta ja veritutkimusta sekä ylläpitää heidän taidekokoelmaansa. 

Villa Gyllenberg vihittiin virallisesti 

käyttöön joulukuussa 1980.

Museo on avoinna

keskiviikkona, lauantaina ja sunnuntaina

kello 12 - 17.

Helsinki-päivänä 12.6.2025 on vapaa pääsy klo 12 - 17.

Suomenkielinen yleisöopastus on klo 13 ja ruotsinkielinen klo 14.

Ja sään salliessa myös yläkerran terassi on tuolloin yleisölle auki!

Esittelen näyttelyä erikseen.

Huvila itsessään oli hyvin vaikuttava ja kuvia tuli siksi muistoksi erittäin paljon. Ja lähes kaikki halusin tallentaa tänne, jotta niiden pariin on helpompi palata uudelleen.

-Sari-