Miltä MAISTUU sinun MAALISKUU?
Kiitos kysymästä!
Maaliskuussa on maistunut erittäin hyvältä erityisesti askartelu. Harrastuksen parissa on saattanut mennä koko päivä ja enemmän kuin kellon ympäri. Ihan koko kuukauden.
Ensimmäiseksi hurahdin kukkiin.
Kun etsii askartelutavaroita, löytää unohtuneita asioita sieltä täältä. Niin kuin näitä kukan osia, joita olen leikannut aikoja sitten. Sitten kun niitä kukkia alkaa kasaamaan, niin puuttuukin kukka, sisin tai varsi. Ja koska jämäpaloja ei toinna roskiin heittää, tulee leikattua lisää osia ja oravanpyörä on valmis. Aina on jostain kukasta jäänyt ainakin yksi ylimääräinen osa😁
Maaliskuussa on maistunut myös järjestelmällisyys - ainakin hetken. Aloitin leikkaamalla värikartat uusista helmiäiskartongeista ja yksivärisistä kartongeista. Niiden värisävyt on helppo etsiä, kun kartongit ja varausvahvistus on vielä samassa paikassa.
Mikä olikaan se värisävy, jota pitää hankkia lisää?
Maaliskuussa alkoi maistumaan myös albumiprojekti.
Monta vuotta olen suunnitellut rakentavani jonkinlaisen (monimutkaisen) albumin murusille, mutta en ole luottanut itseeni. Nyt on tarvikkeet sen verran yksinkertaiseen albumiin, että vihdoin ensimmäinen albumi on tekeillä. Tämän saa ensimmäinen tämän vuoden 1-vuotias ensimmäisen vuoden kuvamuistojen tallentamiseen.
Muistan mummon valokuva-albumin, joka oli tällainen
suorakaiteen muotoinen. Tämä on pienemmässä koossa.
Kuumailmapallo on yksi lemppareistani askartelussa.
Tällä hetkellä niitä on paljon leikekuvina ja
stansseilla leikkaamalla saa lisää.
Poistokorista löytyi suloisia vauva-aiheisia paperikkoja.
Eihän näistä voi tulla kuin söpöjä sivuja 😊
Albumin koristeluun tarvitsen leikekuvan jos toisenkin. Kuvia on ollut leikattavana arkkikaupalla, joten onneksi on myös maistunut ✂️ näin maaliskuussa.
~☆~
Maaliskuussa on saatu nauttia auringosta, mutta toki pilvisiäkin päiviä on ollut. Satanut on niukasti. Alkukuun lämpimät päivät ovat vaihtuneet lähes normaaleihin ajankohdan asteisiin. Jos ei olisi vaihtelua, niin huomaisiko niitä kivoja asioita lainkaan? Pitkä pakkaskausi ja melko vähäluminen talvi johti siihen, että lumet katosivat ennätysvauhtia täältä meiltä päin ja lumetonta on ollut jo viikkoja. Ystävän lähettämät lumikuvat ovat aiheuttaneet ihmetystä etelän eläjällä.
Maaliskuussa viimeistään viherpeukalo alkaa syyhyämään.
Paitsi että tänä keväänä siemenpussit ovat saaneet olla syrjässä ja tomaatinsiementen kylväminen meinasi unohtua. Ystävä laittoi kuvan ostoksistaan ja niinpä minäkin kävin muutaman pussin muiden ostosten ohella. Kun ulkona on vielä ruskeavoittoista, voi makustella minkälaista väriloistoa sitä kesällä voisi ollakaan.
pääsee mukaan ehdottomasti nämä herkut.
Yhteen aikaan näitä oli usein lounaslistalla, mutta enpä ole pitkään aikaan huomannut. Tosin säännöllinen lounastarjonnan seurailu on supistunut kolmeen tai neljään ravintolaan.
Kun huomasin lounaslistalla porsaanposket, ei tarvinnut miettiä kävisinkö kyseisellä viikolla lounastamassa ja kaupassa. Sattui vielä hernekeittopäivälle, joten sain maistella molempia herkkuja 😋 😋😋
ja tuoksutellaan ulkona kuivattua lakanapyykkiä.
Kukkanen kerrallaan lupaa väriterapiaa.
Sinivuokko vihdoin avaa kukkiaan
monen kylmän päivän jälkeen 💜
Aurinkoista maaliskuun viimeistä
🐝 😊 🐝
-Sari-












Onpa sinulla ollut luova maaliskuu. Ihania nuo kootut kukat ja onpa albumista tulossa suloinen. Ihania nuo pienet pupuset
VastaaPoistaMaaliskuussa olin yllättävän aikaan saapa :) Ehkä se tuo lisääntynyt valo vaikutti asiaan.
PoistaPelkään, että pilaan vielä tuon albumin. Ajattelin jatkaa sitä äidin luona pääsiäisenä ja pidän muutaman päivän luovaa taukoa.
Nykyisin on niin paljon ihania kuvia. Jaksaisi vaan leikata :)
Ihan kaikilla aisteilla ja toiminnallisella tohinalla on maaliskuuhusi mahtunut niin monipuolisia makuja, että Repolaisen leuat loksahti auki ja saas nähdä saadaanko niitä vielä huhtikuussa edes kiinni...
VastaaPoistaMikä kartonginen kukkaketo, ennennäkemätön - vaikka silputtu sitä on itsekin ja vilahdus "vesiputouksesta" - josta syntymässä todellinen aarre, puhumattakaan viherpeukalon syyhystä, järjestelmällisyydestä ja lounaslistojakin ennätetty tutkia ja mieleiset maut maaliskuulle bongattu, olet sinä sellainen energiapakkaus, että tosiaan - leuat loksallaan jään tuijottamaan sinivuokkoa. Pari leskenlehteä bonganneena ja nekin vain mummotettavien avulla nähtynä... a skräppihaasteeseenkin Lumikelloja, kun oli Lumikellojen haaste. K-I-I-T-O-S-!!
Ja tämä kommentti ei ollut aprillia, vaan totisinta totta!!
Kyllähän sitä näin jälkeen päin ajatellen on saanut aikaan vaikka ja mitä, vaikka tuntuu ettei juurikaan mitään. Hyvä laittaa näitä tekemisiään näin muistiin, niin voi jälkeen päin muistella mitä sitä on tullutkaan tehtyä :)
PoistaTunnen olevani niiiin oikeutettu, että pääsen ihastelemaan sini- ja valkovuokkoja omalla pihalla. Ja ympäristössä muita kevään kukkijoita.
Voihan porsaan poski 🫣
VastaaPoistaAskartelu vie mennessään, kun kipinän saa. Minulla on ollut peukalon pää pistelevän tunnoton tammikuusta asti, kun leikkelin pahvisia kolikoita.
Porsaan poskien nauttimisen jälkeen näin kaupassa naudan kielen :) Hetken aikaa jäin miettimään, olisiko kieli maistunut koirakaverille.
PoistaAskartelukipinä ei ole vuosikymmenten jälkeen sammunut, syttyy vain enemmän ja enemmän roihuamaan. Nykyisin on niin paljon ihania papereita ja muita tarvikkeita, ettei pysty olemaan kartuttamatta varastoa. Mutta niistä jää sitten lapsenlapsille, ellen itse ennätä käyttämään. Ei mene hukkaan hankinnat, toivon ma.
Voi ei, onpa jäänyt pitkä vaiva kolikoiden kartuttamisesta!