Lauantaina listalla

En vieläkään ymmärrä lopettaa työpäiviä ajoissa ja etäpäivinäkin maltan sulkea läppärin aikaisintaan puoli kuuden paikkeilla. Niinpä mieskulta sai mennä eilen kauppaan yksinään ja päättää, mitä tänään syötäisiin. 

Tosin suostumuksellani, sillä minähän ruoan valmistan, kun toinen on koko päivän keilareissullaan Ü Tänään saunan jälkeen tarjoiltii broilerin koipinuijia ja bataattiranskalaisia. Bataatit oli aamulla kuorittu jo valmiiksi, joten minulle jäi enää koipien marinointi. 

Tuo punainen silikonipötkylä on vaan niin mainio apu valkosipulinkynsien
kuorimiseen. Kynsi pötkylään, pyöräytys ja kuori on irti. 

Marinadiöljyyn laitoin tällä kertaa savustettua paprikajauhetta (antaa mukavasti potkua ruokiin), mustapippurirouhetta, valkosipulia ja inkivääriä raastettuna, tuoretta timjamia, luomusitruunan kuoriraastetta ja ripauksen suolaa. 

Lisäsin sitruunamehua siinä vaiheessa, kun otin lihat huoneenlämpöön. Sitruunan happo alkaa kypsyttämään lihaa, joten sitä ei kannata lisätä heti alussa marinadiin. 

Bataattiranskalaisten valmistaminen on helpointa uunissa. Bataattisuikaleet pyöräytetään öljy/suola/pippuriseoksessa, vaikkapa muovipussissa. Jos haluaa oikein rapeita bataatteja, kannattaa lisätä seokseen myös ruokalusikallinen Maizenaa. Ja lisämakua saa valkosipulijauheesta. 

Nuijia paistan ensin uunissa kymmenisen minuuttia 225 asteisessa, jotta pinta saa kunnolla väriä. Sitten tiputan uunin lämpötilan alle 200 asteeseen ja annan hautua kypsiksi vielä vähintään kolme varttia. Luullinen liha kaipaa pitkää kypsytysaikaa. Bataattiranskikset kypsennetään 225 asteisessa uunissa 35-45 minuuttia ja käännetään noin puolivälissä.

Valkosipulia, sitruunaa ja inkivääriä myös
ennaltaehkäisemään tai hillitsemään tukkoisuutta.

Tänään oli auringonnoususta auringonlaskuun kahdeksan tuntia.
Pian työpäivä alkaa ja päättyy valoisan aikaan. Ihana valo!

-Sari-

Tuulen tuiverrusta

Illalla oli olo niin tukkoinen, että epäilin tuleeko nukkumisesta mitään. Otin vielä yhden Bafucinin ja se helpotti kurkkukipua ja hengittämistä sen verran, että yö meni melko hyvin.

Toivottavasti tämä lepopäivä taltuttaa tunkeilijapöpöt ja huomenna pääsen töihin. Tämä onkoeikö olotila on kaikista pahinta sairastamista. Koirakaveria ulkona käyttäessä kyllä huomasi, että ei tässä työkunnossa ainakaan ole. Mutta oli kuitenkin mukava piipahtaa ulkona, vaikka kovasti siellä jo tuuli tuivertaa ja ryöpsäyttää lumet naamalle. No, koirasta oli ihanaa syöksyä lumihankeen ja kyllä tuo pyrähtelikin siellä monet kerrat. 

Sillä aikaa kun käytiin ulkona, kattilassa hautui keitetyssä vedessä tuoreen inkiväärin paloja ja tähtianista. Viikonlopulta jäi yksi lime ja siitä sain puristettua kirpeyttä inkivääriteeheni. Tuohon kun olisi ollut vielä laittaa timjamia, joka on limaa irrottava rohdoskasvi ja jota  käytetään kurkunpään ja hengitystieoireiden hoidossa. 

Älkää hautautuko lumeen ja 

pitäkää kaula ja varpaat lämpiminä!

Illalla täällä jännitän, pääseekö esikoista kotiin kuljettava kone laskeutumaan Helsinki-Vantaalle ajallaan ja turvallisesti. Tuo tuuli ja alkava lumimyräkkä ei ainakaan lupaa miellyttävää lentomatkaa loppukilometreille ja laskeutumista kentälle. 

-Sari-

Suklaakakkupäivän tuplasuklaamuffinsit

Pyörähdettiin mieskullan kanssa Helsingissä lippuostoksilla. 

Olikin ihan mukava vapaapäivän pyörähdys. 

Saatiin liput PUOti kiinni ja TILA myyntiin esitykseen ja bongasin Stockan kukkakioskista Etelä-Afrikan kansalliskukan kuningasprotean, jota etsiskelin uudeksi vuodeksi pöytäkattaukseen. 

Olen jo muutaman vuoden ajan himoinnut Grande Grillin bataattiranskalaisia (siitä asti kun niitä ensimmäisen kerran testasin Ü) ja siellä käytiin sunnuntailounaalla. Tälläkin kertaa bataattisuikaleet olivat rapeita ja hyvän makuisia. Jälkkäriä ei jaksettu ajatellekaan, mutta kansainvälinen suklaakakkupäivä kummitteli mielessäni. Matkalla autolle kävin hakemassa suklaamuffinsit  kotona nautittavaksi. 

Hetki sininen takapihalla

Olipas tänään jälleen kaunis aurinkoinen pakkaspäivä. Aurinkolasit piti ottaa käyttöön, että pystyi ulkona pitämään silmää auki. 

Eilenkin oli liian kirkasta, vaikka aurinko piilotteli pilviverhon takana. Puhdas lumi heijasti senkin valon kirkkaana. Ja aurinko lämmittää pakkaspäivänäkin. Ainakin auton lasin läpi tuntui lämmittävän kunnolla. Ihmettelin, miten autossa yht´äkkiä tuli niin lämmin, mutta se johtuikin auringonsäteistä naamalla Ü

 Kolmen tunnin poissaolon aikana jollekin oli tullut halipula. Silloin pitää päästä syliin rapsuteltavaksi oikein kunnolla. 

Vielä yksi yö pakkasta ja toistuvalla kaavalla keskiviikkona lämpötila laskee nollaan. Ja lunta saadaan lisää vissiin päivittäin. Mihinköhän tämän talven lumet saadaan kasattua, jos koko ajan sataa lisää ja välillä ei sulata niitä pois? Alkaa olla jo pihoilla ahdasta ja lumen poiskuljetus ei ole ekologinen saatika halpa vaihtoehto. Pakkaslumi on nyt helppo haravoida perennapenkkien päälle pakkassuojaksi ja myöhemmin kostuttamaan sulaessaan maaperää. Just nyt riittää ämpärillinen lunta sisälle sulamaan huomista kukkien kastelupäivää varten. 

Narskuvia askeleita lenkkipolulle ja

muistakaa suojata nenänpää ja suu pakkaselta!

-Sari- 

Parhainta pakkaspäivää

Aurinko paistaa ja lämmittää jo mukavasti. Hoitoon tullut koirakaveri nauttii lumesta ja hyppii innoissaan umpihankeen. Ihanaa pakkaspäivän ulkoilua hillitsee kohtalainen tuuli joka saa yhdeksän asteen pakkasen tuntumaan kuudeltatoista. 

Tulppaanit auringon kaverina tuovat valoa ja lämmin talja on vastakohtana ulkona kiristyvälle pakkaselle. Tulppaaneja piti ostaa kaksi isoa kimppua ja ripotella maljakoihin ympäri kotia. Niiden seuraksi nappasin nipun eukalyptuksen oksia. Kukkaterapiaa.

Tänään testasin banaanilettuja, jokainen sai muutaman pienen maistiaiseksi. Seuraavalla kerralla uskallan tehdä isomman taikinan. Tykkäsivät!

Sauvasekoittimella surautin kananmunat, banaanin, noin desin kaurahiutaleita ja lusikankärjellisen leivinjauhetta mössöksi. Mausteeksi ripaus kardemummaa, pari teelusikallista mustikkajauhetta ja vähän suolaa. Kun seos oli tekeytynyt viitisen minuuttia, paistoin miedolla lämmöllä pienellä paistinpannulla kolme kekoa kerrallaan. Lettunen on valmis käännettäväksi, kun siihen ilmestyy muutama reikä. Letut tarjoilin turkkilaisen jugurtin ja tuoreiden pensasmustikoiden kera. 

Kuukauden päästä alkaa Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisojen seuraaminen. 

Nyt seurannassa tennistä kuumasta Australiasta.

Energistä sunnuntaipäivää!

-Sari-

Talia ja lohipiirakkaa

Tänään on vietetty mukava lauantai.

Nuorimmaiset ovat käymässä ja aamupäivästä ajeltiin Taliin keilaamaan. Rataa ei varattu etukäteen, joten jouduttiin vähän aikaa odottamaan. Oli mukava keilata pitkästä aikaa ja alku meni oikein hyvin. Lasten kanssa yritetään saada edes sadan pisteen sarja, kun mies heittää sitten omalla tasollaan kaksin verroin enemmän. Nyt tein ekaan sarjaan oman ennätykseni 161 pistettä. Semmosta aloittelijan tuuria Ü

Mukavan päivän päätteeksi ajattelin leipoa lohipiirakkaa ystävän vinkkaamalla reseptillä. Ensimmäisen kerran tein tätä uuden vuoden aattona ja mieskulta tykkäsi ja kelpuutti listalle toistekin leivottavaksi. Niinpä toisten lähtiessä saunaa, puin essun päälle ja aloitin pöllyttelemään jauhoja. Tämä on tosi nopea tehdä ja nyt toisenkin kerran tuli hyvää, ellei vielä parempaa.

Resepti on Kodin kuvalehden sivuilta nimeltään

Helppo lohipiirakka

Pohjaan tulee kaksi desiä vehnäjauhoja ja sama määrä kaurahiutaleita, kaksi teelusikallista leivinjauhetta, 50 grammaa voisulaa ja kaksi desiä maitoa sekä ripaus suolaa.

Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja seokseen lisätään maito ja voisula. En tiedä mimmoista taikinan koostumuksen tulisi olla. Ensimmäisellä kerralla tuli löysää kuin rieskataikina, nyt toisen kerran vähensin maitomäärää hieman. Taikinasta tuli kiinteämpää ja helpommin piirasvuokaan levitettävää. 

Kun sain pohjataikinan levitettyä vuokaan, sekoitin samaisessa kulhossa piirakan täytteen. Kun käsin tiskaa, oppii käyttämään vähemmän astioita Ü

Kulhoon siis kumosin 200 gramman purkin raejuustoa ja samansuuruisen purkin smetanaa. Näitä sekoittelin keskenään ja sitten lisäsin munan, kourallisen tillisilppua (kun tilli nyt on niiiin hyvää), mustapippurirouhetta, suolaa ja noin ruokalusikallisen sitruunamehua. Kaikki vielä kunnolla sekoitetaan (ei ravisteta) ja kumotaan piirakkavuokaan taikinan päälle. 

Päällimmäiseksi vielä noin 300 grammaa lämminsavulohta ja 225 asteiseen uuniin enemmän alatasolle, niin paistuu pohjastakin. 

Kun piirakka on paistunut puolisen tuntia, kannattaa kurkata onko pohja reunoilta kauniin ruskeaa ja täyte kunnolla hyytynyt. Kun näytti hyvältä, otin pois uunista ja annoin piirakan levätä kymmenisen minuuttia. Päälle lisäsin mieskullan oikein pieneksi leikkaamia punasipulikuutioita, puolikkaita keitettyjä kananmunia kauniiksi kukkaseksi ja vielä tuoretta tilliä keskelle koristeeksi. 

Jos vesi herahti kielelle, niin kokeile sinäkin joskus.

Tästä tykkäsivät lapsetkin ja tietty tuo mieskulta jälleen. 

Meiltä jäi uuden vuoden kuohuvat nauttimatta, kun oikastiin jo iltakymmeneltä eikä jaksettu enää puolen yön aikaan rakettiräiskeen kiihtyessä ylös nousta. Loppiaisenakin jäi pullo korkkaamatta. Pojasta tuli torstaina täysi-ikäinen ja tuumattiin sen olevan maljan arvoinen etappi. Käyn hakemassa Pommacin lumihangesta ja lähden kilistelemään onnittelumaljoja. 

Katotaan kuka juo mitäkin Ü

Lauantai-illan jatkoa!

Nautithan tänään aurinkoisesta talvipäivästä.

-Sari-

Keijunmekon matka siemenestä kukkivaksi köynnökseksi

Kokeilin ensimmäistä kertaa kasvattaa itse keijunmekkoja omista siemenistä, kun niitä sain korjattua talteen yläkuvan keijunmekoista erittäin paljon syksyllä 2017.

Keräsin siemeniä pitkin syksyä talteen ja ne olivat talven yli keittiön ikkunalla pienessä Peltiämpärissä. 

Luulin kyllä, että tuossa eteläikkunalla aivan taatusti siemenet kuivuvat, mutta ainakin ne, joita olen ennättänyt käyttää, itivät oikein hyvin.

Keijunmekon siemenet idätetään valossa, niitä ei saa peittää. Itse kokeilin ja hyväksi havaitsin idätyslautat, jotka kokosin postipakettien täytteenä olevasta kuplamuovista ja talouspaperista. 

Talouspaperin päälle leikkasin suikaleet suodatinpussista ja kun paperit olivat kastuneet, ripottelin siemenet paperille murentamalla siemenkodat rikki. Astian laitoin kasvilampun alle, jotta itämiseen tarvittavaa valoa oli riittävästi.

Kun ensimmäinen kylvökokeilu onnistui niin hyvin,

 laitoin vielä toisenkin satsin tulemaan Ü

Keijunmekon taimet istutin tukottain taimimultaan, 

josta koulin niitä paperihylsyistä tehtyihin potteihin.

Idättämisen ja koulimisen jälkeen seuraava vaihe (kastelua ja lannoittamista ei pidä unohtaa Ü) on taimien latvominen. Latvomalla taimet tuuheutuvat, mutta latvominen ei toki ole keijunmekolle välttämätöntä. Latvomisen voi aloittaa, kun kolmannet lehdet ovat muodostuneet. Nipsase kynsillä tai pienillä saksilla latva varovasti poikki. 

Alussa taimien kasvu ei ole kovin nopeaa, vaan kasvit käyttävät voimaa juurien kasvattamiseen. Maltillinen lannoittaminen on hyvin tärkeää tässäkin kasvun vaiheessa. Toinen keijunmekon taimista on latvottu, toista en latvonut.

Toukokuun lopulla ilmojen lämmettyä keijunmekkoja voi alkaa totuttelemaan pikku hiljaa ulkoilmaan ja vähitellen myös auringonvaloon. Itselläni ainakin hennot lehdet kärsivät kovasti suorasta auringonpaahteesta, kun unohdin siirtää nuoria taimia sitä mukaan kun varjoinen paikka muuttui. 

Keijunmekon voi laittaa kasvamaan joko amppeliin riippuvaksi tai ruukkuun kasvamaan tukea pitkin ylöspäin.  

Se ensimmäinen auennut kukka < 3

Ja korkeuksiin kiipeävät köynnökset.

Nämä ihanat. 

Nyt on taas aika laittaa uudet siemenet itämään kesän kukintoja varten, kun on kasvava kuu ja taimet ennättävät hyvin varttua kevään aikana. 

-Sari-

2019

Uusi vuosi uusia kokemuksia tulvillaan.

Tästä lähdetään kulkemaan matkaa puhtaalta pöydältä.

Uteliaana, ilman ennakko-odotuksia tai suunnitelmia.

Uuden vuoden kimppuun valitsin valkoiset ruusut Ü

Ihan mahtavaa vuotta 2019 Sinulle!

Olkoon se tapahtumarikas, innovatiivinen ja onnellinen.

Ensi vuonna korkataan sitten 2020-luku.

-Sari-